Aikakausi

VANHA AIKA    eli antiikki   (noin vuoteen 400 )

Filosofia

Luonnonfilosofit
- kreikkalaisia
- maailman selittäminen ilman uskonnon myyttejä
- Thales - vesi on substanssi
- Pythagoras - matematiikan yhdistäminen uskonnolliseen mystikkaan
- Herakleitos - muutos on keskeisintä: "Kaikki virtaa"
- Parmenides - todellisuus on yksi ja se on liikkumaton. Muutos ja moneus ovat harhaa.
- Empedokles - neljä alkuainetta eli substanssia: tuli, vesi, ilma ja maa
- Demokritos - kaikki koostuu atomeista, "atomos"=jakamaton


Sokrates
- 470/469–399 eKr, Kreikka
- filosofinen kysely ja perusteiden perääminen
- ns. lapsenpäästöoppi = toimi totuuden kätilönä kysymyksillään ja siten sai toisen sanomaan (synnyttämään) totuuden
- tuomittiin kuolemaan jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä ja joi itse myrkkymaljan

 Platon
- 427–347 eKr, Kreikka
- Sokrateen oppilas
- luolavertaus ( näemme vain varjoja ) → rationalismi = tieto saadaan järjellä
- ideaoppi = vain ideat ovat tosiolevaa ( eli substanssi )
- tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus
- teos "Valtio" → ihanneyhteiskunta
    1. Filosofihallitsijat
    2. Sotilaat
    3. Tavallinen kansa

Aristoteles
- 384–322 eKr, Kreikka
- Platonin oppilas
- huomio muutokseen → teleologia
    1. Aineellinen syy
    2. Muodollinen syy
    3. Vaikuttava syy
    4. Finaalinen eli teleologinen syy
 - perusti valtavasti erityistieteitä
- luonnon tutkija ja selittäjä
- maailman vaikuttavin filosofi kautta aikojen, hänen asemansa tieteen auktoriteettina murtui vasta uudella ajalla

 Epikuros
- 341-270 eKr, Kreikka
- atomistinen materialisti
- epikurolaisuuden perustaja

Epikurolaisuus
- mielenrauhan tavoittelu
- pidättyvä nautinnonfilosofia
- maailman myrskyistä eristäytyminen ystävien seuraan
- materialismi ja indeterminismi ( = ei ennaltamääräytymistä )


Zenon Kitionilainen
- n. 333 - 264 eKr, Kreikka
- stoalaisuuden perustaja

Stoalaisuus
-  apathia = riippumattomuus tunteista ja maailman myrskyistä
-  järkkymättömyys ja sitä seuraava mielenrauha
-  itsekurin korostus
-  moraalin ehdottomuus
-  determinismi ja tahdon vapaus
 Seneca
- 4 eKr - 65 jKr, Rooma
- stoalainen
- roomalainen valtiomies


Epiktetos
- n. 55 - 135 jKr, Rooma  
- stoalainen
- orja


Marcus Aurelius
- 121 - 180, Rooma
- stoalainen
- Rooman keisari


Uusplatonismi
- sielun ja aineen jyrkkä ero
- Plotinos 204 - 270
- totuus löytyy ihmisen sisältä

Tiede

Pythagoras
- 582–496 eKr, Kreikka
- matematiikka, a2 + b2 = c2
 Platon - Platonin Akatemiasta tuli opillinen keskus vuosisadoiksi
- taivaankappaleet kiertävät Maata vakionopeudella ympyräradalla

Aristoteles tutki logiikkaa, matematiikkaa, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, kosmologiaa, psykologiaa, anatomiaa...
 Aristarkhos
- Aurinko on keskus

Arkhimedes Syrakusalainen
- 287–212/211 eKr, Sisilia
- matematiikka, Arkhimedeen laki, vipu, Arkhimedeen ruuvi, sotakoneita

 Roomalaisilla oli insinööritaito hyvin korkeatasoista: tieverkosto siltoineen, valtavat vesijohto- ja viemärijärjestelmät sekä kehittynyt asetekniikka.

Klaudios Ptolemaios
- n. 85 – n. 165 jKr, Egypti
- maakeskinen järjestelmä eli aurinko ja planeetat kiertävät maata

 
 
 
 

Aikakausi

KESKIAIKA     (noin vuosina 400 - 1500 )

Filosofia

Augustinus
- 354 - 430, Italia, Pohjois-Afrikka
- läntinen kirkkoisä
- platonismin ja kristinuskon yhdistäminen
- "Tunnustukset", mestarillinen subjektiivinen teos
- "Jumalan valtakunnasta", historianfilosofiaa - koko historia on hyvän ja pahan eli Jumalan valtakunnan   ( "Jerusalem" )  ja Saatanan valtakunnan  ( "Babylon" )  taistelua. Teos löi leimansa koko keskiaikaan: katolinen kirkko  ( paavit )  vastaan maallinen valta  ( kuninkaat ).
Jumalan valtakunnasta  on Marxin  Pääoman  ohella eniten yhteiskuntaan vaikuttanut filosofinen teos.
   Abelard
- 1079-1142, Ranska
- varhaisskolastikko
- yhdisti Platonin idealismin, Aristoteleen realismin ja kristinuskon: Platonin ideat ovat Jumalan käsitteitä, joiden perusteella Jumala on luonut maailman.
- "Ymmärrän, jotta uskoisin"


Skolastiikka
- skolastiikka yhdisti antiikin filosofian ( varsinkin Aristoteles ) ja kristinuskon 		Tuomas Akvinolainen
- 1226-1274, Italia
- kuuluisin skolastikko
- aristotelismin ja kristinuskon yhdistäminen
- todistukset Jumalan olemassaolosta
- pääteos "Summa"
- katolisen kirkon normaalifilosofi  ( = virallinen filosofi )


Nominalismi
- näkemys, jonka mukaan ei ole olemassa yleisolioita ( esim. "punaisuus" ). Yleisoliot ovat vain nimiä ( "nomen" ).

Tiede

Epävakaissa oloissa  ( kansainvaellukset ja viikinkien retket )  kirkolla ja luostareilla oli suuri merkitys sivistyksen ja kulttuurin säilyttäjinä Tieteen huippu siirtyi islamilaiseen maailmaan
- al-Khwarizmi,  noin 780 – noin 850, Persia,  matematiikka
- Avicenna eli Ibn Sina,  980–1037, Persia, Turkki,  yleisnero
- vaikutteet Euroopan kristityille Cordoban kautta		 Leonardo da Vinci
- 1452-1519, Italia
- renessanssiajan yleisnero
- keksijä   (mm. sotakoneita)
- taiteilija   (mm. Mona Lisa)

 
 
 
 

Aikakausi

UUSI AIKA   (noin vuosina 1500 - 1789 )     ( 1789 oli Ranskan suuri vallankumous )

Filosofia

Niccolò Machiavelli
- 1469-1527, Italia
- teos "Ruhtinas"
- hallitsijan tulee olla viekas ja julma, mutta antaa vaikutelma, että onkin hyvä
- myöhemmissä teoksissaan kirjoitti tasavaltalaisen valtiomuodon ja vapauden puolesta

 Thomas Hobbes
- 1588-1679, Englanti
- teos "Leviatan"
- luonnontilassa tulee "kaikkien sota kaikkia vastaan"
- vain vahva yksinvaltias voi pitää yhteiskunnan pystyssä

René Descartes
- 1596-1650, Ranska
- teos "Metodin esitys"
- rationalisti = tieto tulee järjestä
- epäily → "Ajattelen, siis olen"
- dualismi = hengen ja aineen jyrkkä ero ( kaksi substanssia )

John Locke
- 1632-1704, Englanti
- empirismi = tieto tulee havainnosta
- ihmisen mieli on tyhjä taulu ( tabula rasa ), kunnes kokemus piirtää siihen merkkinsä

George Berkeley
- 1685-1753, Irlanti
- ääriempiristi
- "oleminen on havaittuna olemista" (esse est percipi)
- Jumala havainnoi kaiken → maailma pysyy koko ajan 		Valistus  1700-l.
- järjen korostus
- luonnontieteet
- suvaitsevaisuuden vaatimus
- Voltaire ja Rousseau


Montesquieu
- 1689-1755, Ranska
- vallan kolmijako:
    1. Lainsäädäntövalta
    2. Täytäntöönpanovalta
    3. Tuomiovalta
 - näiden tulee olla toisistaan riippumattomia ja valvoa toisiaan → tasapaino


David Hume
- 1711-1766, Englanti
- ääriempiristi
- esineiden olemassaoloa ei voi havaita, koska havaitsemme vain aistimuksia
- metafysiikan kritiikki
- syysuhdetta ei voi havaita
- induktioperiaate voidaan päätellä vain induktioperiaatteella; tämähän on kehäpäätelmä!
    ( induktioperiaate = yleinen laki päätellään monesta yksittäistapauksesta )

 Jean-Jacques Rousseau
- 1712-1778, Ranska
- "Takaisin luontoon!"
- ihminen on hyvä luonnostaan
- yhteistahto (→ demokratia )


Immanuel Kant
- 1724-1804, Saksa
- empirismin ja rationalismin synteesi: tieto tulee havainnoista, mutta havainto edellyttää käsitteen
- ihminen havaitsee aina kategorioiden kautta ( aika, tila, syysuhde... )
- järjellä on rajansa: emme tiedä, millainen maailma on itsessään  ( das Ding an sich ) - tiedämme vain, millainen maailma on meille ( das Ding für uns )
- velvollisuusetiikka: toimi niin, että toimintatapasi voi tulla yleiseksi toimintatavaksi ( = ns. kategorinen imperatiivi )
- meidän tulee olettaa ( = käytännöllisen järjen postulaatti eli oletus )
    1. Tahdon vapaus
    2. Jumalan olemassaolo
    3. Sielun kuolemattomuus

Tiede

Erasmus Rotterdamilainen
- 1466-1536, Hollanti
- kuuluisin humanisti
 Nikolaus Kopernikus
- 1473-1543, Puola
- aurinkokeskinen järjestelmä eli maa ja muut planeetat kiertävät aurinkoa

 Galileo Galilei
- 1564-1642, Italia
- tähtitieteellisten havaintojen teko
- painovoimakokeet
 Isaac Newton
- 1642-1727, Englanti
- painovoimalakien kehittäminen
- mekaniikka

 
 
 
 

Aikakausi

UUSIN AIKA    (1789 - )

Filosofia

Friedrich Hegel
- 1770-1831, Saksa
- idealisti ja rationalisti
- Absoluuttinen henki eli maailmanhenki on alarakenne, josta nousevat yhteiskunnan rakenteet eli ylärakenne, korkeimpana valtio
- maailmanhenki tuo itsensä ilmi maailmassa ( → maailmanhistoria ) dialektisen prosessin kautta: teesi → antiteesi → synteesi (...teesi →...)
- monarkia ( = kuninkaanvalta ) on paras hallintotapa

Arthur Schopenhauer
- 1788–1860, Saksa
- pessimismi - elämä on julmaa ja tarkoituksetonta
- tahto on tärkeämpi kuin järki
- taide, hyväntahtoisuus ja uskonnollinen harjoitus

Romantiikka
- n. 1800 - 1848
- tunne
- irrationaalisuus ja mielikuvitus
- historia  ( keskiaika )
- mm. luonto- ja kauhuromantiikka
Sören Kierkegaard
- 1813 - 1855, Tanska
- eksistentialismin isä
-  totuus on henkilökohtainen
-  uskon hyppy
 Karl Marx
- 1818 - 1883, Saksa
- teos "Pääoma"
- materialismi - taloudelliset olot (=alarakenne) määräävät historian ja yhteiskunnan henkiset ilmiöt (= ylärakenne)
- työläisten vallankumous, joka murskaa kapitalismin, on väistämätön
- uskonto on kansan oopiumia, korvike


Friedrich Nietzsche
- 1844 - 1900, Saksa
-  yli-ihminen luo oman moraalinsa ja elämänsä
-  massat ja niiden orjamoraalinen uskonto eli kristinusko, tulee hylätä
-  "Jumala on kuollut"


William James
- 1842–1910, USA
- pragmatismi =  tärkeintä on asian toiminta käytännössä
- mystisen tilan ( pyhyyden ) kokemuksen todellisuus

 Ludwig Wittgenstein
- 1889 - 1951, Iso-Britannia
- teos "Tractatus Logico-Philosophicus"
- "Maailma on tosiseikkojen, ei olioiden kokonaisuus"
- kielen keskeisyys: "Kieleni rajat merkitsevät maailmani rajoja"
- ihmisen rajallisuus: "On todella jotain, mitä ei voi ilmaista. Se ilmenee, se on mystistä."
- nuori Wittgenstein: kieli on todellisuuden kuva
- vanhempi Wittgenstein: kielellä on monta käyttöä = kielipelit

Jean-Paul Sartre
- 1905-1980, Ranska
- eksistentialismi = ihminen on sitä, minkä hän valitsee
- valinta, vastuu ja ahdistus

John Rawls
- 1921-2002, USA
- teos "Oikeudenmukaisuusteoria"
- "tietämättömyyden verho" = ihmisten tulisi valita yhteiskunnan säännöt tietämättä omaa asemaansa tulevassa yhteiskunnassa
- vapausperiaate = kaikille mahdollisimman suuri vapaus, kunhan muiden vapauksia ei rajoiteta
- eroperiaate = oikein ovat vain ne taloudelliset erot, jotka maksimoivat huonoimmassa asemassa olevien edut
 Jacques Derrida
- 1930-2004, Ranska
- dekonstruktio = kriittinen lukutapa, joka etsii piileviä ristiriitaisuuksia ja osoittaa kielen ja merkityksen häilyvyyden


Postmodernismi
- TAUSTA:  modernismin "suuret kertomukset", esim. valistus ja positivismi, uskoivat järjen voittoon ja kehitykseen
- näiden haaveiden sorruttua tulevat postmodernismin "pienet kertomukset"
- Jean-François Lyotard, 1924–1998, Ranska
    • moninaisuus ja hajaantuminen tulevat yhtenäisyyden tilalle
    • kielipelit   ( alunperin Wittgensteinin käsite )


Uusromantiikka
- tunne, irrationaalisuus ja mielikuvitus
- historia  ( keskiaika ) tai keksitty historia örkkeineen
- vampyyrit, noidat, velhot ja zombiet
- hevimusiikin kauhu-, kuolema- ja saatanatematiikka

Tiede

Charles Darwin
- 1809 -1882, Englanti
- evoluutio
- luonnonvalinta johtaa lajien kehittymiseen
- "Lajien synty" 		Marie Curie
- 1867-1934, Puola, Ranska
- radioaktiivisuus

Albert Einstein
- 1879-1955, Sveitsi
- suhteellisuusteoria
- E = mc²
 Orville ja Wilbur Wright
- lentokone 1903, USA

Brattain, Bardeen ja Shockley
- transistori 1947, USA

Francis Crick ja James Watson
- DNA 1953, Iso-Britannia		 Uudet keksinnöt: fuusio, fissio, tietokoneet, avaruusmatkailu...

Teksti ja nettisivun teko: Timo Muola

TAKAISIN PÄLKÄNEEN LUKION PÄÄSIVULLE

 

 

 

 

 

 

TAKAISIN PÄLKÄNEEN LUKION PÄÄSIVULLE