-

PS 1 -opinto-
jakson
tiivistetyt
asiat

UUSI OPS 2021

           Ihminen on sosiaalinen olento. Kuva: Timo Muola

This PS 1 -page in English,  translated by Google Translator
This PS 1 -page in Russian,  translated by Google Translator
This PS 1 -page in Ukrainian,  translated by Google Translator
This PS 1 -page in Italian,  translated by Google Translator
This PS 1 -page in Arabic,  translated by Google Translator
This PS 1 -page in Thai language,  translated by Google Translator
  

Kurssin sisältö - Opetussuunnitelma
Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta
      Psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus
      Ihmisen säätelyjärjestelmät
      Hermosolu ja sen toiminta
      Välittäjäaineet ja käyttäytyminen
      Aivot
      Tunteet
      Motiivit ja motivaatio
      Sisäiset mallit
      Havaintokehä
      Psykologian ihmiskuvat
      Tietoinen ja tiedostamaton
Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan
Valinnainen ilmiö
Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista
      Habituaatio
      Klassinen ehdollistuminen
      Välineellinen ehdollistuminen
      Sosiaalinen oppiminen
      Kognitiivinen oppiminen
      Oppimisen strategiat

Koealue - Lukion psykologia. Toimiva ja oppiva ihminen. Kurssi 1. Opintoverkko. Uusi ops. 2021.

PS 1 course study material in English




PS 1 - Kurssin keskeiset sisällöt (uusi ops. 2019)


Ihmisen toiminnan tarkastelu psykologian näkökulmista
  • psyykkinen näkökulma: perustietoa tiedonkäsittelystä, motiiveista ja tunteista

  • biologinen näkökulma: perustietoa hermoston toiminnasta ja evoluutiopsykologian lähestymistavasta

  • sosiaalinen näkökulma: perustietoa sosialisaatiosta ja tilannetekijöistä

  • kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä

  • tietoinen ja ei-tietoinen toiminta


Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista
  • psyykkinen näkökulma: ehdollistuminen, perustietoa työmuistin ja säilömuistin toiminnasta, sisäiset mallit, oppimisstrategiat, metakognitio, tavoiteorientaatiot ja pystyvyysuskomukset

  • biologinen näkökulma: aivojen plastisuus ja unen vaikutus oppimiseen

  • sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä oppimisen sosiaalisuudesta ja erilaisista oppimiskulttuureista


Psykologinen tutkimus
  • tieteellinen tieto ja arkitieto

  • tieteellisen tutkimuksen prosessi

  • otoksen ja perusjoukon merkitys tutkimuksen arvioinnissa

  • psykologisen tutkimuksen eettiset periaatteet

  • esimerkkejä laadullisista ja määrällisistä psykologian tutkimuksista


LÄHDE:
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (pdf)

 


Psykologia - johdanto
Oppikirja kurssi 1 sivut 6-13

PSYCHOLOGY - INTRODUCTION


• psykologia on tiede, joka tutkii ja selittää ihmisen toimintaa ja toiminnan muutoksia

• psykiatria on lääketieteen osa, joka tutkii mielen terveyttä ja sairautta

• sosiaalipsykologia tutkii ihmisten ja joukkojen välisiä suhteita

• etologia (=eläinpsykologia) tutkii eläinten käyttäytymistä,
vertaa ns. hevoskuiskaaja


• tyypillistä psykologialle - psykologia on tiede:
  • tarkka tutkimusten teko

  • teorioiden kehittäminen

  • eri koulukunnat
    erilaiset korostukset ja asioiden selitykset





Tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta

CONSCIOUS AND SUBCONSCIOUS PSYCHOLOGICAL ACTIVITY

Ihmisen toimintaan vaikuttavat biologiset tekijät sekä perustieto hermoston toiminnasta



Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus
Oppikirja kurssi 1 sivut 32-63,
varsinkin sivut 32-35

HUMAN IS A PSYCHOLOGICAL-PHYSICAL-SOCIAL UNITY


PSYYKKINEN
  1. Tiedolliset eli kognitiiviset toiminnot
    = havaitseminen, ajattelu ja muisti
  2. Emotionaaliset toiminnot
    = tunteet ja motiivit

                                               
                       
                                               

    FYYSINEN    
- oma keho eli ruumis    
- fysiologiset toiminnot  
      (verenkierto, hormonit)
                                                 
SOSIAALINEN
- ihmissuhteet          
- suhde yhteisöön ja
yhteiskuntaan







PSYYKKINEN
  1. Tiedolliset eli kognitiiviset toiminnot
    = havaitseminen, ajattelu ja muisti
  2. Emotionaaliset toiminnot
    = tunteet ja motiivit

                       












                        		                       












                       

                       
                       












                        		                       












                       
    FYYSINEN    
- oma keho eli ruumis    
- fysiologiset toiminnot  
      (verenkierto, hormonit)


                 





                 




SOSIAALINEN
- ihmissuhteet          
- suhde yhteisöön ja
yhteiskuntaan







PSYYKKINEN
  1. Tiedolliset eli kognitiiviset toiminnot
    = havaitseminen, ajattelu ja muisti
  2. Emotionaaliset toiminnot
    = tunteet ja motiivit





fyysinen
sairaus
voi johtaa
masennukseen


psykosomatiikka
= mielen
vaikutus
ruumiiseen,
esimerkiksi
stressi→
päänsärky tai
vatsakipu
                       



hyvät
ihmissuhteet
saavat
mielen
piristymään


psyykkinen
sairaus
johtaa
usein haluun
olla yksin
    FYYSINEN    
- oma keho eli ruumis    
- fysiologiset toiminnot  
      (verenkierto, hormonit) 		   




   
kauneus ja
komeus
vaikuttavat
ihmissuhteisiin

hyvät
kaverit
voivat johtaa
terveyteen
    




   
SOSIAALINEN
- ihmissuhteet          
- suhde yhteisöön ja
yhteiskuntaan




Pohdinta:
Miten olet omassa elämässäsi huomannut psykosomatiikan?
Esimerkiksi kun jännität, onko sinulla ruumiillisia tuntemuksia?


Pohdinta 2:
  1. Kun olet nälkäinen, millainen olo ja millaisia tuntemuksia sinulla on?

  2. Millainen olo ja millaisia tuntemuksia sinulla on, kun olet syönyt ja olet kylläinen?




Ihmisen säätelyjärjestelmät
Oppikirja kurssi 1 sivut 49-50

THE REGULATION SYSTEMS OF HUMAN


Ihmisen säätelyjärjestelmät

1. RAKENTEELLINEN JAKO

   

         

HERMOSTO

-hermosolut ja niiden liitokset eli synapsit
- sähköis-kemiallinen tiedonsiirto

          

SISÄERITYS

- hormonit
- kemiallinen tiedonsiirto
         
           

KESKUSHERMOSTO  

- aivot ja selkäydin
- tiedon käsittely
  aivoissa

ÄÄREISHERMOSTO

- välittää viestejä keskushermoston ja muun elimistön välillä  

     







Ihmisen säätelyjärjestelmät

2. TOIMINNALLINEN JAKO

SOMAATTINEN HERMOSTO

- tahdonalainen, esimerkiksi lihasliikkeet
- aistitiedon tietoinen käsittely

















         
AUTONOMINEN HERMOSTO

- ei tahdonalainen, esimerkiksi sydän, sylkirauhaset, stressihormonien eritys ja peräsuoli
- sijaitsee selkäytimessä, keskiaivoissa ja ydinjatkeessa

SYMPAATTINEN HERMOSTO

- aktivoi elimistön taisteluun tai pakoon
- pitkittynyt toiminta johtaa pahoihin terveysongelmiin

PARASYMPAATTINEN HERMOSTO

- elimistön rauhoittaminen lepoon ja uneen.
Esimerkiksi uneliaisuus syönnin jälkeen



3. Hormonien vaikutus käyttäytymiseen


• monilla naisilla kuukautisten tietyssä vaiheessa kaikki asiat ärsyttävät

• anaboliset steroidit aiheuttavat, varsinkin yliannoksina, impulsiivista väkivaltaisuutta, ns. "roid-rage" eli "steroidiraivo" (impulsiivinen    suunniteltu)

• saman vaikutuksen tekee yliannoksina testosteroni eli miessukuhormoni

• anaboliset steroidit ovat eräitä miessukuhormoneja


KAHOOT: IHMISEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄT




HERMOSOLU JA SEN TOIMINTA
Oppikirja kurssi 1 sivut 51-52

HOW THE NERVOUS CELL WORKS?




(TÄMÄ ON YKSINKERTAISTETTU MALLIKUVA)
(KATSO TARKEMMAT TIEDOT OPPIKIRJASTA JA SEN KUVISTA)

Timo Muolan LibreDraw-ohjelmalla piirtämä hermosolu teksteineen


Hermosolussa, neuronissa, on monia tuojahaarakkeita A, dendriittejä.
Ihmisen yhdessä hermosolussa on keskimäärin 10 000 dendriittiä!

Hermosolulla on vain yksi viejähaarake B, aksoni.
Neuroni  suomenkielisessä Wikipediassa.

Aksoni voi olla jopa yli metrin mittainen!

Hermosolussa on ja hermosoluun liittyy
  • myeliinituppi C on glia-solu, joka kiertyy aksonin ympärille (monta)

  • synaptinen pääte D ja synapsi ovat aksonin jakautuneiden osien päässä

  • Ranvierin kurouma E on kahden myeliinitupin välinen rako

  • solukeskus F

  • tuma on solukeskuksessa

  • tuojahaarakkeita eli dendriittejä (monta)

  • viejähaarake eli aksoni (yksi)

  • aksoni jakautuu loppupäässä
             

(TÄMÄ ON YKSINKERTAISTETTU MALLIKUVA)
(KATSO TARKEMMAT TIEDOT OPPIKIRJASTA JA SEN KUVISTA)

Hermosoluliitoksessa, synapsissa, tiedon kulku tapahtuu kemiallisen välittäjäaineen avulla.
Välittäjäaineita on kymmenittäin, mutta tärkeimmät ovat dopamiini, serotoniini, asetylkoliini ja noradrenaliini.
Solukalvon ionikanavat  suomenkielisessä Wikipediassa.

Hermosoluliitos eli synapsi voi olla joko kiihdyttävä (aktivoiva) tai ehkäisevä:
  • kiihdyttävä synapsi lisää hermosolun reagoimisen todennäköisyyttä

  • ehkäisevä synapsi vähentää hermosolun reagoimisen todennäköisyyttä

Hermosolu toimii "laskimena":
jos aktivoivia impulsseja tulee enemmän kuin ehkäiseviä, hermosolun pintakalvo muuttuu ja aksonia (viejähaaraketta) pitkin lähtee hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssin kulku viejähaarakkeessa eli aksonissa:
  1. Alkutilanteessa Na+ (natrium) -ionit ovat hermosolun ulkopuolella ja K+ (kalium) -ionit ovat hermosolun sisäpuolella.

  2. Aktiopotentiaali alkaa, kun pienet portit avautuvat hermosolun pinnassa ja natrium-ionit pääsevät hermosolun sisään
    (punainen nuoli alla olevassa piirroskuvassa).

  3. Sitten toiset pienet portit avautuvat hermosolun pinnassa ja kalium-ionit pääsevät hermosolusta sen ulkopuolelle
    (punainen nuoli alla olevassa piirroskuvassa).

  4. Palautumisvaiheessa ionipumput pumppaavat natrium- ja kalium-ionit takaisin
    (siniset nuolet alla olevassa piirroskuvassa)
    (pumppaaminen vie energiaa ja siksi aivot kuluttavat ihmisen kuluttamasta energiasta suuren osan).
Normaali-
tilanne,
jännite
-70 mV
     HERMO-
IMPULSSI
jännite
+40 mV
       Palautuminen.
Ionipumput
pumppaavat
Na+ ja K+
-ionit takaisin
      


    edellisessä kuvassa oleva ruskea linja on hermosolun pintakalvo

Huomaa 1.
Molemmat:
  • Na+   eli natriumioni
  • K+     eli kaliumioni
ovat suoloja.

Jos ihminen menettää paljon suoloja, kuten buliimikko oksentaessaan kerta toisensa jälkeen vatsalaukkunsa tyhjäksi, voi lopulta hermosto lopettaa toimintansa kohtalokkain seurauksin.

Näin buliimikko voi kuolla aivan yht'äkkiä sydämen lakatessa lyömästä.


Huomaa 2.
Hermosolujen seinämä koostuu rasvamolekyyleistä.
Alkoholi on rasvaliuotin (ja hyvin tehokas sellainen), joten alkoholin liikakäyttö liuottaa hermosolujen soluseinämät rikki eli tappaa hermosoluja.
Alkoholin liikakäyttöä on erityisesti se, että ihminen sammuu (alkoholimyrkytys).

Vielä valtavammin hermosoluja tappaa liiman tai bensiinin haistelu (eli imppaaminen).


Viejähaarakkeita eli aksoneita on kahdenlaisia:

Normaali hidas aksoni,
Esimerkiksi jomottava kipu




Myeliinitupellinen nopea aksoni,
Esimerkiksi nopea, viiltävä kipu.
  1. Tuntoaistimusten välitys

  2. Liikekäskyjen välitys

Gliasolu on kiertynyt aksonin ympärille.

Aktiopotentiaalin sähkökenttä hyppää myeliinitupen yli (ns. salsatorinen eteneminen).


Timo Muolan LibreDraw-ohjelmalla piirtämä hermosolu teksteineen


OTSALOHKO   PÄÄLAENLOHKO
OHIMOLOHKO
Tärkeä muistin kannalta		   TAKARAIVONLOHKO



AIVOLOHKOT - oikea aivopuolisko:

PÄÄLAENLOHKO   OTSALOHKO
TAKARAIVONLOHKO   OHIMOLOHKO
Tärkeä muistin kannalta



      AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEET     vasen aivopuolisko


LIIKKEIDEN ESIOHJELMOINTI (premotorinen alue)
LIIKEALUE (lihasliikkeiden hermotus)
TUNTOALUE (ihon tuntoaistin aivoalue, somatosensorinen alue)
NÄKÖALUE (näkeminen)
WERNICKEN ALUE (kielen ymmärtäminen)
KUULOALUE (kuuleminen)
BROCAN ALUE (kielen lihasliikkeiden hermotus, kielen motoriikka)
HAJUALUE (hajuaistin aivoalue)



Aivopuolisko ottaa vastaan tietoa kehon vastakkaiselta
puolelta ja säätelee kehon vastakkaista puolta.



Otsalohkon
etuosassa
ovat
- toiminnan
  suunnittelu
- pitkäjänteisyys
- itsehillintä
- persoonallisuus
- tietoisuus
- tajunta
    




AIVOJEN TOIMINNALLISET ALUEET JA AIVOLOHKOT     vasen aivopuolisko






AIVOJEN HALKILEIKKAUS

Limbinen järjestelmä
tunteiden säätely 		Aivokurkiainen
yhdistää aivopuoliskot
Talamus
- isoaivokuorelle
  nousevien
  (aistitieto)
  ja laskeutuvien
  (käskyt)
  viestien
  välitys
 		Pikkuaivot
- liikkeiden
  hienosäätö
  (esimerkiksi heittoliike)
- tasapainon
  ylläpito
- puhemotoriikka
- kaiken
  kognitiivisen
  toiminnan
  tärkeä
  apuyksikkö
Hypotalamus
- nälkä, jano
- seks. reaktiot
- raivoreaktio
Aivolisäke
- ohjaa
  hormonien
  eritystä 		Ydinjatke
- hengitys, sydän
- nielemis- ym.
  refleksit
Aivosilta
          RAS                  
= retikulaari      
      (eli verkkomainen)
aktivaation      
  säätö                
  eli aivoverkosto
  uni-valve-säätely


• aivojen otsalohkojen kärkiosissa:
  • persoonallisuus

  • itsehillintä

  • toiminnan pitkäjänteisyys

    • Aivojen otsalohkojen kärkiosien vauriosta esimerkkejä:

    • Phineas Gage
      (USA, 1800-luku)
      (      Phineas Gage, linkki Wikipediaan)
      - rautatieläinen, joka räjäytti kallioita
      - räjähdysonnettomuudessa metallitanko meni aivojen otsalohkon kärkiosien läpi
      - persoonallisuus muuttui täysin: aiemmin tarmokas, kyvykäs ja ystävällinen työmestari.
      Onnettomuuden jälkeen raivostumisaltis, muita ylenkatsova, rienaava, nautinnonhaluinen, halujensa suhteen kärsimätön, itsepintainen, oikullinen ja häilyvä
      - ystävät kaikkosivat
      - hankki elantonsa esittelemällä haavaansa sirkuksissa


    • Päähän ammuttu poika -dvd (USA, 1990-luku)
      - vahingonlaukaus päähän
      - luoti murskasi aivojen otsalohkon kärkiosat
      - persoonallisuus muuttui täysin:
      äiti kertoo: "Entinen Dan kuoli silloin. Nyt minulla on toinen Dan".
      - kärsimätön, ei itsehillintää - ei voi ajaa autoa
      - kaikki ystävät kadonneet - elämänsisältönä koti, aseet ja koira
      - ei kykene koulunkäyntiin tai työhön

• varsinkin lapsen aivot ovat hyvin joustavat: jos niihin tulee vaurio, jokin toinen aivoalue voi ottaa vaurioituneen kohdan tehtävän suorittaakseen.
Esimerkki 1.
Kiinalainen nainen, jolta poistettiin (hänen ollessaan lapsi) käytännössä koko toinen aivopuolisko.
Naisen elämässä tämä ei kuitenkaan tule esille muuten kuin lievänä ontumisena ja vasemman käden sormien jäykkyytenä.
(lehtileike)

Esimerkki 2.
Mielenkiintoinen esimerkki aivojen uskomattomasta joustavuudesta ovat siamilaiset kaksoset Abby ja Brittany Hensel, joista toisen aivot ohjaavat ruumiin toista puoliskoa ja toisen aivot toista.
Kuitenkin he pystyvät toimimaan ja liikkumaan aivan kuin vain yhdet aivot ohjaisivat vartaloa, Esimerkiksi pystyvät kävelemään, juoksemaan, ajamaan polkupyörällä ja autolla ym.
(dvd)
siam twins abby and brittany  Googlen haku.

Esimerkki 3.
Sokea nuori Ben Underwood tajuaa ympäristönsä kaikuluotaamalla. Hän tekee kielellään naksautuksia ja niiden kaiusta hänen aivonsa hahmottavat ympäristön ja sen esineet.
(dvd)

KAHOOT: AIVOPUOLISKOT, AIVOLOHKOT JA AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEET


• aivojen (eli hermosolujen) huolto tapahtuu unen aikana. Siksi uni on tärkeä, jopa elintärkeä asia.
Unen aikana aivoista poistetaan adenosiini-kemikaali.
Samoin valkuaisainetasapainon palautus tapahtuu unen aikana.

• unen aikana tapahtuvat oppimiseen liittyvät hermostolliset muutokset, kuten esimerkiksi uusien synapsien syntyminen ja siten uusien hermoyhteyksien kehittyminen


• jos uni riistetään, eli ihminen valvoo liikaa, seuraukset ovat vakavat:
  • ihminen väsyy, kun aivot eivät saa huoltoa

  • päänsärky

  • oppiminen loppuu (erityisen vakavaa oppilaille tai opiskelijoille!)

  • hermosolut alkavat kuolla

  • ihminen lopulta kuolee

    Vrt. FFI eli fataali familiaarinen insomnia.
    Tähän sairastuneet eivät enää kykene nukkumaan ja lopulta kuolevat.

    Unen riistoa on käytetty kidutuskeinona.





Perustietoa tunteista ja motivaatiosta
Oppikirja kurssi 1 sivut 38-41

BASIC KNOWLEDGE ABOUT EMOTIONS AND MOTIVATION


Pohdinta:
  1. Mitä tunteita ihminen kaipaa?

  2. Miten ihminen toimii, jotta kokisi kaipaamiaan tunteita?

  3. Ihmiset haluavat katsoa elokuvia.
    Mitä tunteita ihminen kokee katsoessaan elokuvia?
    Mieti viittä eri elokuvaa.
    Mitä tunteita ne herättävät?
    (Muista mainita elokuvien nimet!)

  4. Ihminen kokee ihmissuhteissaan erilaisia tunteita.
    Millaisia tunteita ihminen kokee erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa?

  5. Mitkä tunteet ovat juuri sinulle tyypillisiä?

  6. Mitkä tunteet ovat läheisillesi tyypillisiä?





Tunneilmaisuharjoitus
Oppilaat jakautuvat pareittain tai ryhmittäin.

Vuorotellen yksi oppilas näyttää toisille kuusi perustunnetta satunnaisessa järjestyksessä.
Muiden tehtävä on yrittää tunnistaa tunne.
Kuusi perustunnetta:
  • pelko
  • viha
  • onnellisuus
  • suru
  • inho
  • yllättyneisyys



Tunteet     (eli emootiot)
Oppikirja kurssi 1 sivut 38, 49, 62, 87, 114-115

EMOTIONS

• kuusi perustunnetta:

   - pelko
fear expression  eli pelon ilme.  Googlen kuvahaku
    - viha
anger expression  eli vihan ilme.  Googlen kuvahaku
    - onnellisuus
happiness expression
eli onnellisuuden ilme.  Googlen kuvahaku
    - suru
sadness expression
eli surun ilme.  Googlen kuvahaku
    - inho
repulsion emotion expression
eli inhon ilme.  Googlen kuvahaku
    - yllättyneisyys
surprise expression
eli yllätyksen ilme.  Googlen kuvahaku


• tunteisiin liittyy yleensä joko myönteinen tai kielteinen perussävy


• yksilön kehityksen aikana tunneilmaisu kehittyy koko ajan
Esimerkiksi vauvan kokonaisvaltainen pahan olon ilmaisu (kädet ja jalat viuhtovat, rääkyminen...) aikuisen suru voi olla täysin näkymätön

• nyky-Suomessa julkiset tunneilmaisut ovat hyvin harvinaisia
latinalainen kultuuri

keskiaika


Pohdinta:
  1. Mitä tunteita suomalaiset näyttävät julkisesti?

  2. Milloin suomalaiset näyttävät tunteita julkisesti?

  3. Millaisessa ei-julkisessa tilanteessa suomalaiset näyttävät tunteensa?

  4. Onko tunteiden näyttämisessä sukupuolieroa?

  5. Onko tunteiden näyttämisessä eroa eri ikäkausina?


• tunteilla on evoluution ja lajin säilymisen kannalta keskeinen merkitys,
Esimerkki 1.
Inho auttaa karttamaan pahentunutta ruokaa

Esimerkki 2.
Kiintymys "liimaa" lapsen ja hänen vanhempansa yhteen

Esimerkki 3.
Pelko auttaa karttamaan uhkavaa tilannetta

Esimerkki 4.
Viha antaa voimaa taistella uhkaavassa tilanteessa
"taistele tai pakene" -reaktio = elimistön monenlainen fysiologinen aktivoituminen äärimmäiseen voimanponnistukseen

• tunteet vaikuttavat monella tavalla tiedon valikointiin ja käsittelyyn:
Esimerkki 1.
Rakastuminen kaikki nähdään "vaaleanpunaisten silmälasien" läpi, eli ihminen ajattelee kaikkien asioiden olevan hyvin

Esimerkki 2.
Masennus "mustat silmälasit" eli kaikki nähdään pahana tyyliin "ei minusta kukaan välitä"

• tunteet    motiivit

• temperamentti = yksilön tunneilmaisun voimakkuus (synnynnäinen)


• tunteen komponentit eli osatekijät:
  1. ELIMISTÖN FYSIOLOGISET PROSESSIT
          sydän hakkaa,
          punastuminen,
          itku...

  2. TIEDOLLISET ELI KOGNITIIVISET TEKIJÄT
    ihmisen tilannearvio sekä
    asiaan liittyvät ajatukset.
    Esimerkiksi
    • onko tilanne uhkaava vai ei?
    • mikä on tämä tilanne, johon tunteeni liittyy?
    • mistä sydämeni hakkaaminen johtuu?
    • mikä tunne minulla on?
  3. RUUMIILLISET ILMAISUT
    ilmeet, eleet, liikkeet, äänensävy...

  4. TOIMINTA eli REAKTIOT
    lähtee pois, menee luokse, halaa, ottaa syliin, heittelee tavaroita...



Tehtävä:
Tunnetaulukko osittain täytettynä.
Täytä taulukko!
Työmoniste.

 

 

Keruu liitutaululle:
Miksi heräsit tänä aamuna ja tulit kouluun?


Motiivit ja motivaatio
Oppikirja kurssi 1 sivut 39-41, 73

MOTIVES AND MOTIVATION

• motiivi on syy tehdä jotain


• motiivilla on:
  1. Suunta

  2. Voimakkuus eli intensiteetti

     
NÄLKÄ


 YSTÄVÄT,
SOSIAALINEN
MOTIIVI

Yllä olevasta kuvasta näkyy, että motiivit voidaan piirtää vektoreina.
Kyseinen ihminen lähtee ystäviensä luo, vaikka hänellä on nälkä.



Pohdinta:
  1. Mikä asia on mielestäsi niin mukavaa, että voisit tehdä sitä nälissäsikin?
    (älä vastaa, että syöminen!)

  2. Mitä teit vapaa-ajallasi viime viikonloppuna?
    Miksi teit näitä asioita?

  3. Mitä teet välituntisin?
    Miksi teet näitä asioita?

  4. Mitä aiot tehdä ensi kesänä?
    Miksi haluat tehdä näitä asioita?

  5. Pohdi lukion kurssivalintojasi.
    Miksi olet valinnut nämä kurssit?

• osa motiiveista on tiedostamattomia (Sigmund Freud)
jäävuorivertaus
= motiiveistamme 9/10 on tiedostamattomia ja vain 1/10 tiedostettuja
(kuten jäävuoresta 9/10 on vedenpinnan alla)

Jäävuori. Kuvalähde: Wikipedia

Esimerkiksi virhesanonnat (lipsahdukset), onnettomuudet, unohtamiset jne.

• motiivit ja tunteet liittyvät usein voimakkaasti yhteen: teemme asioita, jotta saisimme mukavia tunteita

• motivaatio = sisäinen kokonaistila, jossa vaikuttaa monta motiivia


• motivaation osatekijät:
  • AKTIVAATIO = motivaatio aktivoi toimintaan

  • PYSYVYYS = motivoitunut ei lopeta toimintaansa

  • INTENSITEETTI = motivaatio voimistaa toimintaa


POHDINTA:
Mitkä ovat parhaat tavat motivoida itsensä koulunkäyntiin, opiskeluun ja työntekoon?




Kognitiivisten tulkintojen merkitys ihmisen toiminnassa

THE MEANING OF COGNITIVE INTERPRETATION TO HUMAN BEHAVIOUR

Sisäiset mallit
Oppikirja kurssi 1 sivu 42-43

SCHEMAS

• sisäinen malli on ihmisen käsitys jostain, esimerkiksi
  • millainen maailma on?

  • miten ihmiset toimivat?

  • miksi ihmiset toimivat, niinkuin toimivat?

  • miten jotain peliä pelataan?

  • mitä lukiolaiset tekevät koulussamme klo 11.45?

  • miten jossain urheilulajissa toimitaan?

  • miten hevosten kanssa toimitaan?

  • miten auton moottori toimii?

  • millainen on aurinkokuntamme?

  • miten Tukholmassa kannattaa kulkea metrojunilla TallinkSiljan laivalta Värtahamnenista Odenplanille?

  • on olemassa Jumala ja Jeesus on Jumalan poika
    TAI
    Jumalaa ei ole
• tarkemmin psykologiatieteen käsitteitä käyttäen voimme sanoa, että
sisäinen malli = mielensisäinen käsitys jostain.
Sisäinen malli on ihmisen aivoissa oleva kartta tai malli siitä, millainen maailma on.
Sisäisiä malleja on kahdenlaisia:
Esimerkki 1.
"Lontoo on Britannian pääkaupunki"
       
tiedollinen sisäinen malli.

Esimerkki 2.
"Hampurilaisravintolassa mennään suoraan kassalle, mutta hienossa ravintolassa odotetaan pöytaanohjausta"
       
toiminnallinen sisäinen malli (=skripti eli ikäänkuin toiminnan käsikirjoitus)


Tehtävä:

A. Ota itsellesi jokin rooli, Esimerkiksi
  1. talonmies
  2. biologi
  3. säätieteilijä
  4. hiihtäjä
  5. autoharrastaja
  6. jalkapalloilija
  1. maanviljelijä
  2. valokuvaaja
  3. koulun rehtori
  4. viidakon asukas
  5. ja niin edelleen
B. Katso ulos luokan ikkunasta siten kuin roolihenkilösi katsoisi.
Mitä näet?
Mihin kiinnität huomiosi?


• sisäinen malli = mielensisäinen rakenne, joka
1. Suuntaa tarkkaavaisuutta
Esimerkiksi mihin katsotaan eli mitä nähdään, kun katsoo ulos
(talonmies näkee lumen, mutta biologi näkee puun).


2. Ohjaa uuden tiedon vastaanottoa
Esimerkiksi USA:ssa poliisi näki mustan nuoren kädessä pistoolin ja ampui.
Kädessä oli hopeapaperinen suklaapatukka (!)
(katso havaintokehä)

3. Ohjaa tiedon käsittelyä eli ajattelua
  • mitä ajatellaan
  • mihin keskitytään
  • mitä ei ajatella

4. Vaikuttaa tiedon tulkintaan
Esimerkiksi miksi jokin tapahtui

• sisäinen malli kertoo ihmiselle, millainen maailma on ja miten siinä tulee toimia
Esimerkki 1. Uskonnot

Esimerkki 2. Jääkiekko-ottelun katsomo
hockey game audience  Googlen kuvahaku

jääkiekkopelin katsomo  Googlen kuvahaku
Jääkiekko-ottelun katsomossa voi olla ihmisiä, joilla on hyvin erilaisia sisäisiä malleja. Tällöin he seuraavat pelin aikana hyvin erilaisia asioita:
"Onkohan täällä tuttuja?"
kyllästynyt, tuli peliin seurustelukumppanin tähden

"Hmm, tuomari on väärin sijoittunut"
erotuomaritarkkailija

"Toi tanssii hyvin, tulis jo pelikatko"
cheerleadereiden, tanssitaidon ja naiskauneuden arvostaja

"Vau! Upea harhautus!"
innokas penkkiurheilija

"Tuosta puuttuu mainos"
jääkiekkojoukkueen toimitusjohtaja

• ihmisen sisäisiä malleja voi päätellä hänen toiminnastaan



Tehtävä:

Piirrä oman kunta-, kylä- tai kaupunkikeskuksesi kartta.
Siinä tulee näkyä:
- rantaviivat ja vesistöt
- tärkeimmät tiet
- tärkeimmät rakennukset


1. Kristoffer Kolumbus lähti purjehtimaan Kanariansaarilta 3. elokuuta 1492 suoraan länteen, vaikka monen mielestä hän oli menossa kohti maailman rajaa.
Mitä tiedämme Kolumbuksen senhetkisistä sisäisistä malleista?

2. Patrik Laine sanoi keväällä 2016, että hänen tavoitteensa on pelata NHL:ssä.
Mitä tiedämme Laineen senhetkisistä sisäisistä malleista?

3. Ylöjärveläiset veljekset Martti ja Mikko, heidän serkkunsa Aku sekä kaverinsa Mikko ja Juha perustivat bändin vuonna 1976.
Mitä tiedämme heidän senhetkisistä sisäisistä malleistaan?

4. Krista Pärmäkoski lähti hiihtämään Holmenkollenilla 12.3.2017.
Mitä tiedämme Pärmäkosken senhetkisistä sisäisistä malleista?

5. Suomalainen lukiolainen heräsi aamulla kello 6.45 ja alkoi valmistautua lukioon lähtöä varten.
Mitä tiedämme kyseisen lukiolaisen senhetkisistä sisäisistä malleista?





Havaintokehä

Oppikirja kurssi 1 sivu 42
PERCEPTUAL CYCLE

  1. Katso kuvaa  people in street
    (Googlen kuvahaku)

  2. Mihin huomiosi kiinnittyy?
    Sano yksi yksityiskohta.

  3. Mieti, miksi huomiosi kiinnittyy juuri siihen?
      ULKOMAAILMA,
HAVAINNON
KOHDE



      

   
SISÄINEN MALLI
TIEDON ETSINTÄ






   

ULKOMAAILMA,
HAVAINNON
KOHDE

Esimerkiksi ihmisen vaatteet ja hiukset sekä käyttäytyminen pidemmällä aikavälillä
      

   

SISÄINEN MALLI

Esimerkiksi:
1. Vaatteista voi päätellä ihmisen luonteen.
2. Hiuksista voi päätellä ihmisen luonteen.

TIEDON ETSINTÄ

Esimerkiksi:
1. Kiinnittää huomion muiden vaatteisiin.
2. Kiinnittää huomion muiden hiuksiin.






     

ULKOMAAILMA,
HAVAINNON
KOHDE

Esimerkiksi ihmisen vaatteet ja hiukset sekä käyttäytyminen pidemmällä aikavälillä
      
MUOKKAA
Sisäinen malli voi:
1. Vahvistua
2. Muuttua hieman
3. Muuttua täysin


OTTAA NÄYTTEEN
= katselee tarkasti

SISÄINEN MALLI

Esimerkiksi:
1. Vaatteista voi päätellä ihmisen luonteen.
2. Hiuksista voi päätellä ihmisen luonteen.

 OHJAA


TIEDON ETSINTÄ

Esimerkiksi:
1. Kiinnittää huomion muiden vaatteisiin.
2. Kiinnittää huomion muiden hiuksiin.


• havaintokehän teorian kehitti Ulrich Neisser


Tehtävä:

Keksi viisi sisäistä mallia ja jokaiseen se tapa, jolla kyseinen sisäinen malli ohjaa havaitsemista.

Eli:
  1. Sisäinen malli
         
  2. Tiedon etsintä
         
  3. Havainnon kohde ulkomaailmassa










Psykologian ihmiskuvat
- esimerkkinä Schachterin-Singerin kokeen tulkinta
      Oppikirja kurssi 1 sivu 45
            (Schachterin-Singerin koe)
      sivut 10, 12, 98-100
            (psykologian ihmiskuvat)

MAJOR SCHOOLS OF THOUGHT

• aluksi Schachterin-Singerin kokeen esittely


• Schachterin-Singerin kokeessa tulee hyvin näkyviin, kuinka monella eri tavalla voimme selittää ihmisen käyttäytymistä.
Selitysperusteena voi olla esimerkiksi ihmisen
  • biologinen puoli

  • sisäiset mallit

  • tiedostamaton

  • oppiminen

  • muut ihmiset


Esimerkiksi:

1. BIOPSYKOLOGIA
- ihmisen biologinen puoli hallitsee ihmisen käyttäytymistä:
adrenaliini-hormonin
ruiskuttaminen ihmiseen
    tunteen synty


2. SOSIAALIPSYKOLOGIA
- ihmisen käyttäytymisen ratkaisevat impulssit tulevat ulkoa, sosiaalisesta ympäristöstä eli muista ihmisistä:
valekoehenkilön iloisuus
    koehenkilön iloisuus

valekoehenkilön raivo
    koehenkilön raivo


3. KOGNITIIVINEN PSYKOLOGIA
- ihmisen tiedot ja tulkinnat sekä sisäiset mallit ratkaisevat ihmisen käyttäytymisen
tieto ruiskeen vaikutuksista määrää käyttäytymisen


• jos otamme esille aiemmin mainitun listan, voimme lisätä siihen ne psykologian koulukunnat, jotka korostavat kyseistä asiaa:
  • biologinen puoli
        biopsykologia

  • sisäiset mallit
        kognitiivinen
              psykologia

  • tiedostamaton
        psykolanalyysi
              (Sigmund Freud)

  • oppiminen
        oppimisteoria
              (mm. B.F.Skinner)

  • muut ihmiset
        sosiaalipsykologia



POHDINTA:   IHMISEN SISÄISTEN MALLIEN VAIKUTUS HÄNEN TOIMINTAANSA


1. Lukiolaisen sisäiset mallit koulusta / liittyen koulutyöhön
miten vaikuttaa lukiolaisen koulutyöhön?

2. Sisäinen malli siitä, onko ihminen arvokas vai ei
miten vaikuttaa ihmisen elämään ja toimintaan?

3. Sisäinen malli siitä, että onko tärkeää auttaa muita ihmisiä vai ei ole
miten vaikuttaa ihmisen elämään ja toimintaan?

4. Millainen on sisäinen mallisi siitä, että miten hurmataan ("isketään") vastakkaisen sukupuolen edustaja, josta on kiinnostunut?
miten vaikuttaa ihmisen elämään ja toimintaan?




Tietoinen ja tiedostamaton
Oppikirja kurssi 1 sivut 44, 75

CONSCIOUS AND SUBCONSCIOUS

• tietoinen on asia, jota ihminen ajattelee jollain hetkellä tai joka on mielessä tietyllä hetkellä

• esitietoinen on asia, jonka ihminen kykenee palauttamaan mieleensä

• tiedostamaton on asia, jonka ihminen on unohtanut tietoisesta mielestään.

• ihmisen mieli voi aktiivisesti unohtaa ihmiselle sattuneen pahan asian. Tämä on osa psyyken puolustusmekanismeja. Pahan tai ikävän asian unohtaminen on nimeltään torjunta.



Tehtävä:

Oletko joskus huomannut, että olet unohtanut jonkun ikävän tai pahan asian?
Jos olet unohtanut, niin kerro tapaus.

Tehtävän vastausten keruu kirjallisesti.


• tiedostamattomat asiat voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisen toimintaan, esimerkiksi
  • jossain paikassa ihmiselle voi tulla yllättäen outo ja joskus hyvinkin voimakas pelko tai kauhu.
    Ihminen on voinut joskus kokea jotain pahaa samantyyppisessä paikassa tai tilanteessa.

  • uusissa ihmissuhteissa, varsinkin intiimeissä ihmissuhteissa, voi tulla esille jo ammoin tietoisesta mielestä unohtunut seksuaalinen ahdistelu tai raiskaus. Kosketus ja fyysinen läheisyys voivat aktivoida kosketukseen liittyviä tunnemuistoja, jotka ovat unohtuneet ihmisen tietoisesta mielestä.
    Kosketukseen liittyvät tunnemuistot voivat olla ns. ei-kielellisiä, eli ne ovat syntyneet niin aikaisin, että ihminen ei osannut silloin vielä puhua. Kosketus voi kuitenkin aktivoida kyseisen muiston uudestaan esille ja se tulee esille mm. pahana olona, paniikkikohtauksena tms.

  • ihminen kokee ihmeellisesti yhteenkuuluvuutta ja sympatiaa johonkin ihmiseen, vaikka tutustui häneen vasta juuri äsken eikä hänestä vielä mitään tiedä

  • ihminen tuntee oudosti voimakasta vastenmielisyyttä, jopa inhoa, johonkin ihmiseen, vaikka tutustui häneen vasta juuri äsken eikä hänestä vielä mitään tiedä



Tehtävä:

Oletko joskus kokenut jonkun oudon asian (esimerkiksi oudon tunteen), joka voisi selittyä tiedostamattoman muiston aktivoitumisella?

Tehtävän vastausten keruu kirjallisesti.



• Sigmund Freud korosti tiedostamatonta. Tiedostamattomien motiivien vaikutus tulee näkyviin hänen mielestään esimerkiksi
  • unissa

  • virhesanonnoissa
    (=ihminen sanoo vahingossa jotain sellaista, mitä ei pitänyt sanoa)

  • vahingoissa ja onnettomuuksissa

Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan
      Oppikirja kurssi 1 sivut 33-34, 54-63

THE SOCIAL AND CULTURAL INFLUENCES TO HUMAN BEHAVIOUR



Keksi kymmenen asiaa, joiden takia ihminen tarvitsee muita ihmisiä.


Perustietoa sosiaalistumisesta ja normien omaksumisesta

BASIC KNOWLEDGE OF SOCIALISATION AND ADAPTATION OF NORMS


Pohdi:
Millaisia normeja on kaveriryhmissä?
Eli
  1. Mitä ryhmän jäsen ei saa tehdä?

  2. Miten ryhmän jäsenen tulee toimia?

Normit ja sosiaalistuminen
Oppikirja kurssi 1 sivut 54-57

NORMS AND SOCIALISATION

• normit ovat ryhmän jäsenten käyttäytymistä tai ajattelua koskevia sääntöjä tai odotuksia:
  1. Kirjoitetut käskyt
    (lait, järjestyssäännöt jne.)

  2. Piilevät normit
    (tavat, kohteliaisuus jne.)

• normien tehtävä on sosiaalistaa ihminen eli tehdä hänet kykeneväksi elämään sosiaalisessa ympäristössä


• normeja pidetään yllä sanktioilla eli seuraamuksilla:

SANKTIOT

 Viralliset   Epäviralliset  
Palkinnot Kunniamerkit, palkankorotus, stipendit jne. Kunnioitus, hymy, kehuminen, halaus jne.
  Rangaistukset   Luokasta poisto,
jälki-istunto, koulusta erottaminen, sakko, vankeus, teloitus jne. 		Hyljeksintä, ryhmästä erottaminen, pahaa puhuminen jne.


• sosiaalistumisprosessissa ihminen oppii yhteisönsä normit







Opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmista
Oppikirja kurssi 1 sivut 72-97

STUDING AND LEARNING FROM PSYCHOLOGICAL POINT OF VIEW

OPPIMINEN

LEARNING

• oppiminen = kokemuksen aiheuttama melko pysyvä tietojen, taitojen ja valmiuksien muutos

• oppimisessa tietoa tallentuu muistiin.
Tiedon avulla ihminen voi paremmin ennakoida tulevaa ja ohjata käyttäytymistään.


• uusi tieto liittyy aina entiseen ja se ymmärretään entisen tiedon pohjalta
Sama sanottuna hienommin psykologian kielellä:
Uusi tieto liittyy aina entisiin sisäisiin malleihin ja se ymmärretään entisten sisäisten mallien pohjalta.

• ihminen oppii myös motiiveja, tunteita ja asenteita.
Myös monet pelot ovat opittuja.


Pohdinta:
  1. Onko sinulla opittuja pelkoja?

  2. Tiedätkö jostain muusta ihmisestä, että hänellä on opittu pelko tai opittuja pelkoja?

• sosiaaliset taidot ovat myös opittuja,
Esimerkiksi miten toimia muiden kanssa, miten toimia ryhmässä, mukautuminen, viestintä jne.


Pohdinta:

Oletko koskaan törmännyt tai tutustunut ihmiseen, joka ei osaa olla muiden ihmisten kanssa tai ryhmässä?


Habituaatio

HABITUATION

• habituaatio on tottumista johonkin

• alkeellista oppimista


• ihminen/eläin turtuu/tottuu samanlaisena toistuvaan ärsykkeeseen
Esimerkki 1
ihminen ei kohta enää edes kuule ilmanvaihdon huminaa

Esimerkki 2
vaatteemme eivät koko ajan hankaa ja kutita meitä, vrt. villi- eli susilapset

• orientaatiorefleksi
= toiminnan muutos, joka tapahtuu ihmisessä tai eläimessä, kun jotain poikkeavaa havaitaan


• orientaatiorefleksissä tapahtuu kaksi asiaa:
  1. Orientaatio = huomion kiinnittyminen poikkeavaan ärsykkeeseen
                Esimerkiksi
                - huuto
                - risahdus pimeässä
                - tms.

  2. Elimistön valmistautuminen taistele/pakene -tilanteeseen
                - sydän hakkaa
                - hengitys kiihtyy
                - suu kuivuu
                - tms.

• orientaatiorefleksi tulee myös silloin, kun ärsyke, johon on totuttu, jää pois.
Vertaa Bovery El -kadun tapaus.
Juna ei ajanutkaan ohi yöllä.

KAHOOT: HABITUAATIO




Klassinen ehdollistuminen
Oppikirja kurssi 1 sivut 77-78
      sivu 79 (Pikku Albert -koe)

CLASSICAL CONDITIONING

 pavlov's dog experiment  Googlen kuvahaku

EHDOTON ÄRSYKE
 → → → → →     EHDOTON REAKTIO

ESIMERKKEJÄ:
Ruoka
 → → → → → →     Syljen erittyminen
Kylmyys
 → → → → →     Kylmä, puistattava olo
Räjähdys kasvojen edessä
 → → →     Pelästyminen


NEUTRAALI ÄRSYKE
   +   EHDOTON ÄRSYKE
 → →     EHDOTON REAKTIO

ESIMERKKEJÄ:
Kellon soitto
   +   Ruoka
 → → →     Syljen erittyminen
Oranssi
väri
   +   Kylmyys
 → →     Kylmä, puistattava olo
Tupakka
   +   Räjähdys kasvojen edessä
 → →     Pelästyminen


EHDOLLINEN ÄRSYKE
 → → → → →     EHDOLLINEN REAKTIO

ESIMERKKEJÄ:
Kellon soitto
 → → → → →     Syljen erittyminen
Oranssi väri
 → → → → →     Kylmä, puistattava olo
Tupakka
 → → → → →     Pelästyminen


• Ihmisillä klassinen ehdollistuminen tulee näkyviin erityisesti tunteiden oppimisessa,
Esimerkiksi pelot ja nautinto.
smoking repulsive ad  Googlen kuvahaku

The 10 Hottest Calvin Klein Underwear Ads of All Time
Googlen kuvahaku

car commercial sexy woman
Googlen kuvahaku

Tehtävä:
  1. Miten yllä olevien linkkien takaa aukeavia kuvia voisi selittää klassisen ehdollistumisen avulla?

    Eli mikä on kuvassa

    • ehdoton ärsyke
    • ehdoton reaktio
    • neutraali ärsyke
    • ehdollinen ärsyke
    • ehdollinen reaktio
ehdoton ärsyke: inhottava kuva
ehdoton reaktio: inho
neutraali ärsyke: tupakka
ehdollinen ärsyke: inhottava kuva
ehdollinen reaktio: inho




Väline-ehdollistuminen
Oppikirja kurssi 1 sivut 78

OPERANT CONDITIONING  or
INSTRUMENTAL CONDITIONING

Pari-/ryhmäkeskustelu:  
  1. Oletko joskus opettanut koiralle tai jollekin muulle eläimelle temppuja?
    Miten sen teit?

  2. Oppiko koira (tms.) hyvin?

  3. Jäikö oppimistulos pysyväksi vai unohtiko koira (tms.) asian?

 • väline-ehdollistuminen = välineellinen ehdollistuminen
• keskeinen tutkija oli USA:lainen B.F. Skinner, joka oli behavioristi

skinner  Googlen kuvahaku

skinner box  Googlen kuvahaku

skinner pigeon  Googlen kuvahaku
pigeon = kyyhkynen

• oppiminen perustuu vahvistamiseen:
kun ihminen tai eläin toimii oikealla tavalla, häntä palkitaan.
Tai jos ihminen tai eläin toimii väärällä tavalla, häntä rangaistaan.
training dogs  Googlen kuvahaku

• väline-ehdollistumisella opetetaan mm. huumekoiria, sirkuseläimiä, kotieläimiä, myös kehitysvammaisia

• palkitseminen on tehokkaampaa kuin rankaiseminen


• ensisijaiset vahvisteet ovat ruoka ja juoma
ensisijaiset vahvisteet = primaarit/primäärit vahvisteet

• toissijaiset vahvisteet ovat esimerkiksi kehuminen, raha, hymy, kunniamerkit jne.
toissisijaiset vahvisteet = sekundaariset vahvisteet

• opittu reaktio sammuu, jos vahviste jää pois

• sammuminen = opitun reaktion lakkaaminen

KAHOOT: VÄLINE-EHDOLLISTUMINEN



Sosiaalinen oppiminen
Oppikirja kurssi 1 sivu 72-73, 79

SOCIAL LEARNING

• mallioppiminen
= toisen ihmisen käyttäytyminen on malli, jota matkitaan tai jäljitellään.
Esimerkiksi:

Pari-/ryhmäkeskustelu:  

  1. Miten olet omassa elämässäsi huomannut mallioppimisen?

  2. Miten olet muiden elämässä huomannut mallioppimisen?

• sijaisvahvistaminen = ihminen oppii muiden saamista palkkioista ja rangaistuksista
Esimerkiksi kun opettaja heittää jonkun oppilaan pois luokasta, kaikki muutkin hiljenevät ja rauhoittuvat.




Kognitiivinen oppiminen
Oppikirja kurssi 1 sivut 75-76

COGNITIVE LEARNING
cognitio = tieto, latinaa


• tämä on se tutuin oppimistapa, eli kun esimerkiksi koulussa opitaan asioita, se on kognitiivista oppimista.
Eli kun asioita painetaan mieleen.
Esimerkiksi "Britannian pääkaupunki on Lontoo".

• kognitiivisessa oppimisessa keskeisiä ovat sisäiset mallit, joita syntyy oppimisessa ja jotka muuttuvat oppimisessa.
Sisäiset mallit ovat ihmisen sisäisiä tietorakenteita.


• tässä oppimisen tavassa korostuu ihmisen aktiivisuus.
Oppija muokkaa itse oppimansa tietoa,
esimerkiksi lisää omakohtaisia lisätietoja.
Huomaa, että sekä klassisessa että välineellisessä ehdollistumisessa ihminen tai eläin on passiivinen.

• hyvä käsitys perusasioista eli hyvä sisäinen tietorakenne/tietorunko auttaa oppimaan ja muistamaan asioita

• oppijan omat tulkinnat vaikuttavat



KONSTRUKTIVISMI

• konstruktivismi on äärikognitiivinen suuntaus

• oppija itse rakentaa oman oppimisensa ja tietonsa

• opettaminen on mahdotonta!


• konstruktivismi on oikeassa siinä, että oppiminen on parhaimmillaan
  • omakohtaisesti opittua

  • omaan senhetkiseen tarpeeseen opittua

    Huomaa, miten kaukana tämä on tavallisesta kouluopetuksesta!
    Esimerkiksi ranskantunnilla ei aina lennetä Pariisiin käyttämään kieltä sen oikeassa ympäristössä.

    Korostaa oppilaan itsensä motivoimisen tärkeyttä!

Oppimisen strategiat
Oppikirja kurssi 1 sivu 90-97

THE STRATEGIES OF LEARNING

= tavat, joilla yksilö jäsentää opittavaa asiaa mielessään oppimisprosessin aikana


Pari-/ryhmäkeskustelu:  
  1. Miten opit parhaiten?

  2. Mitkä ovat ne keinot, joilla opit parhaiten?

  3. Miten opit huonoiten?

  4. Miten ratkaiset tilanteen, jossa oppitunnilla tai kurssilla käytetään sinulle huonoa ja tehotonta oppimistapaa?

Kaksi oppimisen päästrategiaa:


1. PINTASUUNTAINEN STRATEGIA
  • tekstiä opetellaan pala palalta ja se yritetään painaa mieleen alkuperäisessä muodossa.
    Esimerkiksi luetun pänttäys ja mekaaninen kertaus.
  • kuormittava

  • motivaation merkitys kiinnostavan asian oppii helposti ulkoa itsensä motivoimisen tärkeys

  • oppiminen = muistettavien asioiden määrä

  • tärkeä perusasioiden oppimisessa



2. SYVÄSUUNTAINEN STRATEGIA
  • keskeisten teemojen ja sanomien etsiminen

  • tiedon muokkaus jollain tavalla:

    • tiedon analysointi

    • vertailu

    • asian kyseenalaistaminen

    • asiasta keskustelu

    • ydinasioiden etsiminen ja kirjoittaminen

    • asian piirtäminen

    • käsitekartat (=mind mapit) ym.

    • kaaviot

    • omakohtaisten esimerkkien etsiminen

    • asian opettaminen muille,
      Esimerkiksi voit opettaa kaverille, siskolle tai veljelle, isälle tai äidille, koiralle, pehmolelulle ja niin edelleen

  • oppiminen = muutos käsityksissä


• syväsuuntaisesti opittu pysyy paremmin mielessä kuin pintasuuntaisesti opiskeltu

• pelkkä pintaoppiminen ei enää lukiossa ja korkeammassa opiskelussa riitä, kun opittavien asioiden määrä kasvaa

• pintasuuntainen opiskelu on välttämätöntä, kun opiskellaan jonkun uuden kokonaisuuden perusasioita


Opiskelu taitona
itsenäinen opiskelu oppikirjan avulla

  1. Lue oppikirjan sivut 90-97.

  2. Mitä taitavan opiskelun periaatteita toteutat jo nyt?

  3. Mitkä asiat olivat sinulle täysin uusia?

  4. Etsi 10-20 asiaa, jotka tuntuvat hyviltä ideoilta ja joita haluat hyödyntää tulevaisuudessa.


KAHOOT: OPPIMINEN
   


KOEALUE
Lukion psykologia. Toimiva ja oppiva ihminen. Kurssi 1. Opintoverkko. Uusi ops. 2021.

  • sivut 6-7  psykologia tutkii ihmistä

  • s. 10  psykologian koulukunnat ja niiden merkitys

  • s. 32-35  psykologian tarkastelutasot

  • s. 36-45  psyykkinen taso

  • s. 46-53  biologinen taso, hermosto, hermosolu, aivot

  • s. 54-57  sosiaalinen taso

  • s. 58-63  kulttuurinen taso

  • s. 72-97  oppiminen

  • s. 156-159  tehtävät - nämä eivät tietenkään ole koealuetta, mutta käytä näitä kokeeseen kertaamisessasi!

sekä Schachterin-Singerin-koe

sekä hermosolun piirtäminen ja sen osien nimeäminen kuvaan LibreDraw-ohjelmalla.
Esimerkiksi näin:
Timo Muolan LibreDraw-ohjelmalla piirtämä hermosolu teksteineen

ja tietysti tämän nettisivumme asiat



PS 1 course study material in English


• Neuron  Wikipedia in English

• Synapse  Wikipedia in English

• Synaptic vesicle  Wikipedia in English

• Neurotransmitter  Wikipedia in English

• Brain  Wikipedia in English

• Cerebral cortex  Wikipedia in English

• Aphasia  Wikipedia in English