PS 3 -opinto-
|
|
PS 3 -opinto-
|
|
Ihmisen säätelyjärjestelmät |
|||
| 1. RAKENTEELLINEN JAKO |
 |
 |
|
|
|
|||
|
HERMOSTO -hermosolut ja niiden liitokset eli synapsit- sähköis-kemiallinen tiedonsiirto |
SISÄERITYS - hormonit- kemiallinen tiedonsiirto |
|
|
KESKUSHERMOSTO - aivot ja selkäydin- tiedon käsittely aivoissa |
ÄÄREISHERMOSTO - välittää viestejä keskushermoston ja muun elimistön välillä |
Ihmisen säätelyjärjestelmät
|
|||||||||
|
|
||||||||
|
 = välittäjäainemolekyyli
 = lääke- tai myrkkymolekyyli
Yläkuvassa näkyy, miten hermosolun seinämän portti avautuu, kun välittäjäainemolekyyli solahtaa sille sopivaan aukkoon ja hermosolu toimii normaalisti. Alakuvassa näkyy, miten lääke- tai myrkkymolekyylit ovat solahtaneet aukkoihin ja täyttäneet ne. Välittäjäainemolekyylit eivät enää pääse niihin ja portit eivät enää avaudu. |
Huomaa 1.
2. Hermosolun pintakalvoon vaikuttaminen, esimerkiksi alkoholi
AIVOJEN HALKILEIKKAUS JA ALUEET SEKÄ AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEETHEMISPHERES OF BRAINS AND FUNCTIONAL AREAS IN BRAINS
AIVOLOHKOT - oikea aivopuolisko:
|
||||||||||||||||||
|
AIVOKUOREN TOIMINNALLISET ALUEET vasen aivopuolisko |
|
 |
LIIKKEIDEN ESIOHJELMOINTI (premotorinen alue) LIIKEALUE (lihasliikkeiden hermotus) TUNTOALUE (ihon tuntoaistin aivoalue, somatosensorinen alue) NÄKÖALUE (näkeminen) WERNICKEN ALUE (kielen ymmärtäminen) KUULOALUE (kuuleminen) BROCAN ALUE (kielen lihasliikkeiden hermotus, kielen motoriikka) |
|
HAJUALUE (hajuaistin aivoalue) |
|
|
Otsalohkon etuosassa ovat - toiminnan suunnittelu - pitkäjänteisyys - itsehillintä - persoonallisuus - tietoisuus - tajunta |
|
• aivojen otsalohkojen kärkiosissa:
AIVOJEN HALKILEIKKAUS |
|
Limbinen järjestelmä tunteiden säätely |
Aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot |
|
|
Talamus - isoaivokuorelle nousevien (aistitieto) ja laskeutuvien (käskyt) viestien välitys |
|
Pikkuaivot - liikkeiden hienosäätö (esimerkiksi heittoliike) - tasapainon ylläpito - puhemotoriikka - kaiken kognitiivisen toiminnan tärkeä apuyksikkö |
|
Hypotalamus - nälkä, jano - seksireaktiot - raivoreaktio |
||
|
Aivolisäke - ohjaa hormonien eritystä |
Ydinjatke - hengitys, sydän - nielemis- ym. refleksit |
|
|
Aivosilta |
||
|
RAS = retikulaari (eli verkkomainen) aktivaation säätö eli aivoverkosto uni-valve-säätely |
||
|
|
|
Aivot yläviistosta -piirroksen värien selitys: HARMAA VÄRI = aivokuori eli aivojen harmaa aine  eli VALKOINEN VÄRI harmaanaineen alapuolella = aivojen valkea aine KIRKKAAN KELTAINEN VÄRI eli KIRKKAAN KELTAINEN VÄRI = aivokurkiainen PUNAINEN VÄRI = limbinen järjestelmä VIOLETTI VÄRI = talamus TUMMAN VIHREÄ VÄRI = pikkuaivot VAALEAN VIHREÄ VÄRI = aivolisäke |
|
Aivokuoren ns. harmaa aine Aivokuoren ns. valkoinen aine Valkoinen aine on "aksonipuuroa" Aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot. Limbinen järjestelmä säätelee tunteita. Talamus on aivojen viestiliikenteen keskus:
ja kognitiivisten toimintojen apuyksikkö. |
|
Mantelitumakkeet eli amygdalat ovat ns. aivojen tunnetietokone:
AIVOJEN MUOTOUTUVUUSTHE ADAPTATION OF BRAINS • aivojen hermoverkot muuttuvat ja mukautuvat koko ajan ympäristön vaatimuksien mukaan • aivojen kehitystä ohjaavat • harjoittelu suurentaa kyseisiä aivoalueita, esimerkiksi pistekirjoituksen harjoittelu • jos tärkeä lapsen kehityksen herkkyyskausi menee ohi, aivojen kyky mukautua heikkenee merkittävästi Esimerkki 1. • kuuro lapsi voi oppia kuulemaan aivoihin asennetun kuuloimplantin ja kuulonharjoitusten avulla • Tarzan ei ole totta. Tarzan-romaanien mukaan hän oppii lukemaan ja ymmärtämään kieltä pelkästään katselemalla kirjoja.Villilapset (jotka ovat kasvaneet eläinlaumassa) ovat menettäneet lopullisesti kyvyn puhua ja ymmärtää ihmisten käsitteellistä kieltä. He käyttävät vain signaaleja, esimerkiksi tietty sana  ruokaatarzan joe kubert Googlen kuvahaku • aivohalvaus = aivoverenvuoto tai tukkeutuma aivojen verisuonessa hapenpuute hermosolujen kuolema• aivovauriot (kolarit, sirpaleet, luodit) muut aivoalueetesimerkiksi sokeutuminen • hermosolut eivät enää uusiudu, mutta dendriitit voivat versota ja Ongelma on kuitenkin suuri, jos aivoista on jo tuhottu suuri määrä hermosoluja esimerkiksi liiman tai bensan haistelulla eli imppaamisella tai juopottelulla. AIVOJEN JA HERMOSTON TUTKIMUSMENETELMÄTHOW TO STUDY BRAINS AND NERVOUS SYSTEM? • aiemmin ainoa tutkimustapa oli tutkia aivoja ihmisen kuoleman jälkeen. Esimerkiksi lääkäri Paul Brocan potilas, jonka ainoa sana oli "tan". • aivosähkökäyrä eli EEG EEG:ssä suuri määrä elektrodeja kiinnitetään pään iholle mittaamaan aivojen sähköistä toimintaa. • aivojen anatomiaa voidaan tutkia
• tarkka aivojen toiminnan mittaus:
• yksittäisten hermosolujen sähköistä toimintaa voidaan tutkia äärimmäisen ohutkärkisillä mikroelektrodeilla. Mikroelektrodi voidaan työntää yksittäiseen hermosoluun ja siten voidaan mitata sen sähköistä toimintaa. TIEDONKÄSITTELYN YLEISIÄ PERIAATTEITA• ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely• tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely HAVAITSEMINEN JA TARKKAAVAISUUS• sisäiset mallit ja havaintokehä• havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta • tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus • perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta • esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä Sisäiset mallit
|
|
ULKOMAAILMA, HAVAINNON KOHDE |
||||
 |
 |
|
SISÄINEN MALLI |
 |
TIEDON ETSINTÄ |
|
ULKOMAAILMA, |
||||
|
|
|
|
SISÄINEN MALLI 1. Vaatteista voi päätellä ihmisen luonteen. 2. Hiuksista voi päätellä ihmisen luonteen. |
 |
TIEDON ETSINTÄ 1. Kiinnittää huomion muiden vaatteisiin. 2. Kiinnittää huomion muiden hiuksiin. |
|
ULKOMAAILMA, |
|
MUOKKAA Sisäinen malli voi: 1. Vahvistua 2. Muuttua hieman 3. Muuttua täysin |
|
|
OTTAA NÄYTTEEN = katselee tarkasti |
|
SISÄINEN MALLI 1. Vaatteista voi päätellä ihmisen luonteen. 2. Hiuksista voi päätellä ihmisen luonteen. |
OHJAA |
TIEDON ETSINTÄ 1. Kiinnittää huomion muiden vaatteisiin. 2. Kiinnittää huomion muiden hiuksiin. |
|
• havaitseminen on prosessi, jossa etsitään ulkoista tietoa, jotta sisäisiä malleja voidaan testata • havaintokehän teorian kehitti Ulrich Neisser Tehtävä: Keksi viisi sisäistä mallia ja jokaiseen se tapa, jolla kyseinen sisäinen malli ohjaa havaitsemista. Eli:
 |
IHMISEN AISTITHUMAN SENSES • ihmisen aistit välittävät tietoa ulkoisista ärsykkeistä ja omista sisäisistä tapahtumista • kun aisti- ja havaintotoimintoja tarkastellaan tiedonkäsittelyn näkökulmasta, huomataan miten tarkoituksenmukaisesti aistijärjestelmät ovat mukana yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa • aistit rekisteröivät erityisesti ympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka poikkeavat suuresti normaaleista ärsykkeistä • aistit ovat erikoistuneet tietynlaisiin ärsykkeisiin:
NÄKEMINENSIGHT • eläimillä ja ihmisillä on kaksi eri näköjärjestelmää: 1. Kohteen SIJAINTIIN ja LIIKKEESEEN keskittyvä näköjärjestelmä
2. Kohteen LAATUA tutkiva näköjärjestelmä:
• ihmisille on tyypillistä aistitiedon rinnakkainen käsittely aivoissa:
• eri järjestelmät ovat koko ajan yhteistyössä yhtenäinen IHMINEN NÄKEE AIVOILLAAN!• aivokuoren hermosolut, jotka hoitavat nähdyn tunnistamisen, voivat olla hyvin erikoistuneita. Yksittäissolumittauksissa on esimerkiksi löydetty apinalta solu, joka reagoi vain vanhan apinan kuvaan (Hubelin ja Wieselin tutkimukset). Wiesel study visual cortex YouTubessa NÄKEMISEN VAIHEETSIGHT 1. Valoinformaation vastaanotto aistinelimessä. Verkkokalvo: tappisolut  värinäkösauvasolut mustavalko-näkö ja hämäränäkö tappisolu Googlen kuvahaku 2. Informaation esikäsittely verkkokalvon hermosoluverkossa. Esimerkiksi rajakontrastin syntyminen hermosoluverkossa tapahtuvan sivusuuntaisen ehkäisyn tuloksena 3. Hahmolait (myötäsyntyisiä eli synnynnäisiä) esimerkiksi 4. Tunteet esimerkiksi rakkaus ja pelko 5. Motiivit esimerkiksi nälkä ja seksuaalimotiivi 6. Tietoinen havainnon suuntaaminen Esimerkiksi ihminen suuntaa havaitsemistaan sisäisten malliensa mukaan. 7. Nähdyn ymmärtäminen aivoissa Nähtyä verrataan aivoissa oleviin sisäisiin malleihin. Kohdat 1 – 7 Havainto eli tietoinen havainto ja nähdyn ymmärtäminenIhminen ei näe silmillään vaan aivoillaan! Silmät vain vastaanottavat näköinformaatiota. HAVAINTOJEN KONSTANSSI ELI PYSYVYYS/VAKIOISUUSCONSTANCY • Ärsykkeiden ominaisuudet havaitaan aina vakiona, vaikka ärsykkeiden keskinäiset suhteet muuttuvatkin. Ilmiötä kutsutaan havaintojen konstanssiksi eli pysyvyydeksi tai vakioisuudeksi. Konstanssi esiintyy kaikkien aistien alueella ja sen avulla sopeudutaan muuttuvaan ympäristöön. • Yleisimpiä konstanssi-ilmiöitä ovat:
TARKKAAVAISUUS-johdantoMieti kolme tilannetta, joissa tarkkaavaisuus muuttuu: 1. Tarkkaavaisuuden intensiteetin eli voimakkuuden muutos esimerkiksi heikko tarkkaavaisuus 2. Tarkkaavaisuuden kohteen muutos Alkuperäinen tarkkaavaisuuden kohde TARKKAAVAISUUSAWARENESS • Pääsääntöisesti ihmiset pystyvät seuraamaan tarkkaavaisesti vain yhtä asiaa kerrallaan. Tätä asiaa ovat taikurit, silmänkääntäjät ja taskuvarkaat käyttäneet hyväkseen satoja ja tuhansia vuosia: ihmisten tarkkaavaisuus suunnataan johonkin muuhun ja sillä aikaa tehdään varsinainen temppu. • Valikoiva tarkkaavaisuus on kognitiivisen psykologian keskeisiä käsitteitä. Se johtaa huomion kiinnittymiseen juuri sillä hetkellä tärkeään asiaan. • Valikoivan tarkkaavaisuuden avulla valikoituvat pitkäkestoiseen muistiin tallentuvat tiedot. • Tarkkaavaisuusmekanismeja on kolmenlaisia:
• Valikoivaa tarkkaavaisuutta on tutkittu Varjostuskokeella voidaan tutkia, pystyykö ihminen seuraamaan molempia äänilähteitä vai vain toista. • Arkikokemustenkin perusteella voi havaita, että ihminen voi suorittaa kahta tehtävää samanaikaisesti vain, jos tehtävät ovat yksinkertaisia. Eli ihminen on rajoitetusti kaksikanavainen. Jos tehtävät taas ovat monimutkaisia, ihminen ei pysty jakamaan tarkkaavaisuuttaan, vaan on silloin yksikanavainen. • Harjoituksen avulla ihminen oppii jakamaan tarkkaavaisuuttaan monimutkaisissakin tehtävissä, Esimerkiksi autolla ajo ja keskustelu, käsitöiden teko ja tv:n katselu, instrumentin soitto ja muun ajattelu… • Tarkkaavaisuuden suuntautumiseen vaikuttavat:
• Havaitseminen on prosessi, jossa etsitään ulkoista tietoa, jotta sisäisiä malleja voidaan testata. Tarkkaavaisuuden häiriöt• NEGLECT eli HUOMIOIMATTOMUUS-OIREYHTYMÄ:
|
|
"Kävin suihkussa, kuivasin itseni, kampasin ja laitoin deodoranttia. Olen valmis!" |
| likaa | |
| kaamea löyhkä | |
| VETTÄ | |
|
A = hyvä tuoksu | |
|
|
|
Toinen puoli vartalosta on kuiva ja puhdas ja hyväntuoksuinen (deodorantti). Kun taas toinen puoli on likainen ja vetinen ja kainalo haisee. Toispuoleinen päälaenlohkon vaurioituminen aiheuttaa huomioimattomuus-oireyhtymän. Huomaa: päälaenlohkossa on tuntoalue (somatosensorinen alue). Vaurioituneen tuntoalueen vastakkaista puolta ei pestä, pueta, piirretä kuviin ym. Kun kyseisen ruumiinpuoliskon edustus puuttuu aivoista, ihminen ei ole tietoinen ko. ruumiinpuoliskostaan. 
Muista: aivopuoliskot saavat tietoa kehon vastakkaiselta puolelta ja säätelevät/kontrolloivat kehon vastakkaista puolta. Tässä tapauksessa vaurio on piirroksen kaverin oikeassa aivopuoliskossa. |
|
• toispuoleinen tarkkaamattomuus = ihminen ei reagoi (vaurion) vastakkaiselta puolelta tuleviin ärsykkeisiin (tunto-, kuulo- ja näköärsykkeet). Omia kehon osia ei tunnisteta omiksi, vaan niitä pidetään vieraina. MUISTI• työmuistin ja säilömuistin toiminta• muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen • perustietoa muistin hermostollisesta perustasta • esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä MUISTIJÄRJESTELMÄTSYSTEMS OF MEMORY • Ihmisen muistin toimintajärjestelmät ovat:
TYÖMUISTI = lyhytkestoinen muisti
|
|
Ärsyketulva Valtava määrä ärsykkeitä |
|
- tiedostamattomia vastaanotto |
|
|
TYÖMUISTI = lyhytkestoinen muisti - tiedostettu - tietoisuus=kaikki sillä hetkellä muistissa olevat asiat - kapasiteetti = noin 5 +/- 2 yksikköä |
|
|
SÄILÖMUISTI = pitkäkestoinen muisti 1. Kielelliset tietorakenteet = semanttinen muisti eli merkitykseen liittyvä muisti Esimerkiksi "Helsinki on Suomen pääkaupunki", "Aurinko on tähti", "Havaintokehän teoria"... 2. Tapahtumat = episodinen muisti - aikajärjestys - tapahtumapaikka Esimerkiksi "kesällä olimme mökillä, illalla saunoimme ja aamulla olimme kalassa lahden pohjukassa" 3. Näkömielikuvat Esimerkiksi koulun ruokala, oma koti, lähikaupungin katunäkymät |
|
• Metamuisti = tieto oman muistin sisällöstä. Metamuisti "tiedän, että tiedän".Yleensä asia tulee kohta mieleen, kun ihminen ei enää pinnistämällä pinnistä kyseistä asiaa muististaan. Joskus metamuisti määritellään myös hieman laajemmin: • Tietojen hakuun säilömuistista ihminen voi käyttää useita eri keinoja:
OMAELÄMÄKERRALLINEN MUISTI
|
ESIMERKKI 1. OSOITTAJA _________ NIMITTÄJÄ Onko sinun vaikeaa muistaa, kumpi on osoittaja ja kumpi nimittäjä? Tässä muistikikassa ilmapallo (= O) lentää yli vuoriston (=N). 
O
Eli O ylhäällä ja N alhaalla eli ___
N
eli OSOITTAJA
_________
NIMITTÄJÄ
TAI:
Otsa ylhäällä, nenä alhaalla
siis O
___
N
OSOITTAJA
_________
NIMITTÄJÄ
ESIMERKKI 2.
Mikä oli Rooman
palon vuosi?
Rooman palo
\ / \ /
6 kirjainta 4 kirjainta
Siis Rooman palo oli
vuonna 64 jaa. eli jKr. !
ESIMERKKI 3.
Oppilas ei millään oppinut,
että sana ”ympäristö” on englanniksi
”environment”. Lopulta hän keksi
muistisäännön ”en Viroon mee”,
koska onhan Viro Suomen
ympäristössä!
Joten
”en Viroon mee” --> environment
ESIMERKKI 4.
Numeroille voi päättää pysyvät,
ihmisen helposti muistamat
assosiaatiot eli mielleyhtymät,
esim.
six --> sex --> seksi
/
6
\
kuusipuu, joulukuusi
7 --> seitsemän veljestä
|
|
• sopivilla hakuvihjeillä (esimerkiksi tuoksut) voimme muistaa asioita, jotka luulimme jo ammoin unohtaneemme, esimerkiksi joulu, kodit • palautusvihje = hakuvihje • jos menet huoneeseen ja unohdat mitä siellä piti tehdä/hakea, mene takaisin huoneeseen, josta lähdit. Koko huone tai jotkin sen asiat voivat toimia hakuvihjeinä. UNOHTAMINENFORGETTING • Ebbinghouse tutki, miten ihmiset muistavat kolmikirjaimiset, mitään tarkoittamattomat kirjainyhdistelmät. Esim. FJO, ERL, ZHW...Aluksi unohtaminen on nopeaa, mutta sitten sitten se tasaantuu:  MIKSI UNOHDAMME?
|
Vasemmalla olevaa kuvaa katsoessaan ihminen näkee kuvion silmien loistavan ja sädehtivän, koska ne kuuluvat hymyileviin kasvoihin (hymysuu näkyvissä). VALIOMUOTOISUUDEN LAKI = tutut kuviot hahmottuvat ensin esimerkiksi ihmiskasvot ja ihmishahmot Röllin itsensäpelottelemislaulu YouTubessa KUVION JA TAUSTAN LAKI = pienempi asia havaitaan kuvioksi, (suurempi asia on tausta) esimerkiksi hyppivä kuu -ilmiö Hyppivän tai kiemurtelevan kuun voi nähdä silloin, kun kuu on korkealla taivaalla ja sen edestä menee isoa läpikuultavaa pilvimassaa. Optisia hahmolakeja ovat: LÄHEISYYDEN LAKI = lähekkäin olevat kuviot nähdään kokonaisuudeksi
SULKEUTUNEISUUDEN LAKI = suljettu, umpinainen tai lähes umpinainen viiva muodostaa kuvion
SAMANKALTAISUUDEN LAKI = samanlaiset kuviot näyttävät kuuluvan yhteen HYVÄN JATKON LAKI = yhtenäisenä jatkuva viiva määrää havainnon
YHTEISEN LIIKKEEN LAKI = yhteistä liikettä tekevästä joukosta ei erotu yksittäinen suoritus (esimerkiksi lintu- ja kalaparvet) Aistitoiminnot pyrkivät luomaan havainnoista aina mielekkäitä kokonaisuuksia. Joskus todellinen ärsyke tulkitaan väärin ja syntyy havaintovirhe eli illuusio (usein syynä hahmolait). Vaikka tiedämme illuusion illuusioksi, virhe säilyy havainnoissamme. Näillä virheillä ei useimmiten ole käytännön merkitystä. Havaitseminen liittyy kiinteästi muihin kognitiivisiin toimintoihin. VÄRIEN HAVAITSEMINENPERCEPTION OF COLOURS • Värien havaitseminen on
• tappisolut aistivat väriä verkkokalvolla. Tappisolut ovat keskittyneet verkkokalvon tarkan näön alueeseen eli Tappisoluja on kolmea eri lajia: SINISTÄ VIHREÄÄ PUNAISTA aistivia tappisoluja Youngin-Helmholzinväriteoria tappisolu Googlen kuvahaku cone cell rod cell YouTubessa • kaikki muut värit syntyvät näistä kolmesta tappisolulajista tulevan tiedon käsittelyssä verkkokalvon hermosoluverkossa. • Toimii vastakkaisuusperiaatteella: yhtä hermosolua aktivoi yhdenlainen reseptorisolu (tappisolu) ja passivoi toisenlainen reseptorisolu • Vastakkaisia prosesseja on lukematon määrä PARI-/RYHMÄPOHDINTA:
|
|
ITSEENSÄ KESKITTYVÄ PERSOONALLISUUS |
Heteronomia = ympäristö vaikuttaa persoonallisuuteen |
YMPÄRISTÖNSÄ ELÄMYKSIÄ JA ÄRSYKKEITÄ HAKEVA PERSOONALLISUUS |
|
Passiivisuus = sisäänpäin kääntyminen |
SININEN TUNTEEN SYVYYS - tyyneys - hellyys - rakkaus ja kiintymys |
|
KELTAINEN SPONTAANISUUS - vaihtelevuus - kehittyvä - hilpeys |
Aktiivisuus = ulospäin suuntautuminen |
|
|
|||
|
VIHREÄ TAHDON PITKÄJÄNTEISYYS - puolustava - peräänantamattomuus - itsetehostus |
|
PUNAINEN TAHDONVOIMA - hyökkäävyys - halu - määräävyys |
|
ITSEÄÄN HALLITSEMAAN PYRKIVÄ PERSOONALLISUUS |
Autonomia joka vaikuttaa ympäristöön |
YMPÄRISTÖÄÄN HALLITSEMAAN PYRKIVÄ PERSOONALLISUUS |
|
|
|
• mieli–aine -ongelma eli mind–body –ongelma:
Miten aineesta nousee mieli? |
|
• subliminaaliset havainnot (sub limes = rajan alle) tarkoittavat ärsykkeitä, jotka ovat niin heikkoja, että ne eivät nouse ihmisen tietoisiksi havainnoiksi, mutta ne voivat vaikuttaa ihmiseen tiedostamattomasti. Esimerkki 1 AIVOT SEKÄ TUNTO- JA KUULOAISTITUNTOAISTISENSE OF TOUCH• huomattavasti vähemmän erikoistunut kuin esimerkiksi näköaisti • ns. sensorinen ’homunculus’ osoittaa, kuinka paljon ihmisen ihon eri osilla on edustusta aivokuorella sormilla, kasvoilla ja kielellä on paljon hermotusta tuntoaivokuorella Sensorinen homonculus Homonculus Googlen kuvahaussa TUTKIMUS: • tuntoaivokuori on päälaenlohkon etupuolella, aivan keskusuurteen takana • vauriot voivat aiheuttaa esim. huomioimattomuus-oireyhtymän KUULOAISTISENSE OF HEARING• kaksi korvaa pään eri puolilla hyvin suuri tarkkuus äänen tulosuunnan arvioinnissaTUTKIMUS: • ihmisen kuulojärjestelmä aivoissa on erikoistunut rasahdusten kuulemiseen tärkeä selviämisen kannalta huono asia esimerkiksi musiikin toiston kannalta (vinyylilevyt) • puheen tunnistamiseen ihminen käyttää myös näköä (ns. McGurk –illuusio) McGurk effect YouTubessa • kuuleminen on hyvin keskeinen asia ihmisen orientoituessa ympäristöönsä. Näköaisti keskittyy usein juuri senhetkiseen tehtävään, mutta kuulonsa avulla ihminen seuraa ympäristöään. Esimerkiksi
elokuvan ääniympäristön luonnollinen toisto)LIIKKEIDEN HERMOSTOLLINEN SÄÄTELYTHE NERVOUS CONTROL OF MOVEMENTS • isoaivokuoren liikealue (=motorinen alue) on otsalohkon takaosassa. Liikkeiden esiohjelmointi tapahtuu premotorisella alueella otsalohkossa. Kaksi järjestelmää: A. Tahdonalainen pyramidijärjestelmä (pyramidi solujen muoto)
B. Ei-tahdonalainen ekstrapyramidijärjestelmä
• molemmat järjestelmät toimivat koko ajan yhteistyössä • pikkuaivot ovat tarkan motoriikan apuyksikkö (liikkeiden koordinoinnin ja ajoituksen hienosäätö), esimerkiksi heittoliike Nykyään on noussut uusi teoria, jonka mukaan pikkuaivot olisivat kaiken kognitiivisen toiminnan apuyksikkö! • talamus välittää liikekäskyt PEILISOLUT JA MIELEN TEORIATHE MIRROR CELLS AND THEORY OF MIND • on havaittu, että eläimillä ja ihmisillä aktivoituvat motoriset alueet aivoissa myös silloin, kun eläin tai ihminen näkee, että joku toinen tekee jotain. Näistä soluista puhuttuessa käytetään nimeä peilisolu, koska ne ikäänkuin peilaavat tai heijastavat ulkomaailman tapahtumia. Peilisolut löydettiin eläinkokeissa, kun huomattiin, että kun simpanssi näkee toisen simpanssin ottavan rusinan pinsettiotteella, katselevan simpanssin aivoissa aktivoituvat samat alueet, kuin jos simpanssi itse ottaisi jotain pinsettiotteella. • mielen teoria tarkoittaa sitä, että meillä käsitys siitä, mitä toiset ihmiset tuntevat, aikovat ja ajattelevat. Aivokapasiteetistämme suuri osa on varattu tähän muiden ajatusten, tunteiden ja aikomusten käsittelyyn. Huomaa: HAVAITSEMINEN, TARKKAAVAISUUS JA MUISTIPERCEPTION, AWARENESS AND MEMORY HAVAINTOKEHÄPERCEPTUAL CYCLE Havaitseminen alkaa ihmisen sisältä, ihmisen sisäisistä malleista:
|
suunniteltu)
"kosketti" "törmäsi" "rysäytti"
itse keksitty
keltainen