VALTA
• valta voi olla
- laillistettua (poliisi, virkamies…) tai
- epävirallista (ystäväryhmässä)
- palkitsevaa tai
- rankaisevaa
- asiantuntijavaltaa
Kuuluisa esimerkkitutkimus asiantuntijan vallasta on Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe, jossa erittäin monet ihmiset antoivat jopa kuolettavia
sähköiskuja, kun laboratoriotakkiin pukeutunut tutkija niin käski.
Ja sähköiskujen antaminen oli olevinaan osa oppimistutkimusta.
- mallin valtaa (esim. nuorison idolit)
• vallan alkukantaisin muoto on väkivalta (nyrkit, voima, aseet ym.).
Esim. rikollishierarkiat,
kunnioituksen vaatimus
vrt. kanojen ns. nokkimisjärjestys = vahvempi kana nokkii heikompiaan.
Ihmisten yhteisöissä ”nokkiminen” tapahtuu usein sanallisesti.
Eli hierarkiassa alemmassa olevasta heitetään vitsiä.
eläimillä valta ja alistaminen näkyvät hyvin selvästi:
- urokset taistelevat keskenään:
- reviireistä = ruoka ja tila
- naaraista (esim. hirvet)
- susien alistumisele on kaulan näyttäminen
ylempi susi ei tapa
- kanojen nokkimisjärjestys = ylempi kana nokkii alempiaan eli kiusaa heikompiaan,
vrt. ihmisillä kiusaaminen!
- alfauros = laumaa johtava uros
alfanaaras = lauman naaraista ylin
kaikesta sivistyksen pintakiillosta huolimatta ihmisten valtahierarkiat ja alistamistavat kertovat
ihmisen biologisesta taustasta eläinlajina
valta liittyy aggressioon sekä omistus- ja alistushaluun
kehityksen kuluessa (iän ja sivistyksen lisääntyessä) vallankäyttö ja alistaminen muuttuvat
avoimesta fyysisen voiman käytöstä piilotetuksi ja oman sosiaalisen aseman kautta tapahtuvaksi
vallankäytöksi,
esim.
esimies alainen
virkamies luvan pyytäjä
jne.
ihmisillä katse osoittaa vallan:
katseiden kohdatessa alempi väistää katsetta.
Korkeampiasemaisen valvontatehtävään kuuluu usein muiden valvova katselu: esimiehet, poliisit, opettajat…
alemman heikompi asema näkyy usein monilla alueilla: toisen käskyjen totteleminen, alistuminen seksuaalisesti…
valta-alistuminen –kuviot ovat usein selviä myös ryhmillä: suurvallat öykkäreitä, pienet valtiot alistuvia huoria
huumori voi olla harmitonta ja vitsin kertojaan itseensäkin kohdistuvaa, mutta usein huumoria käytetään muiden alistamiseen
ja samalla itsensä nostamiseen (engl. "breaking his balls").
Jos sitten toinen loukkaantuukin vitsistä, vitsin kertoja voi vetäytyä huumorin suojaan: "No, etkö sä nyt pientä vitsiä kestä".
Tyypillistä on, että vitsin kohteena ovat hierarkiassa itseään alemmat / ne, keiden halutaan olevan alempana.
Blondivitsit alistavat naisia, neekerivitsit mustia, Manne-vitsit mustalaisia eli romaneja, ruotsalaisvitsit ruotsalaisia.
Kuka näitä kertoo ja samalla nostaa itseään: valkoinen suomalainen mies.
Tietysti myös naisilla on omat vitsinsä miehistä, romaneilla valkolaisista, turvapaikanhakijoilla valtaväestöön kuuluvista, ruotsalaisilla suomalaisista ym.
Pohdi:
Miten ihmiset kiusoittelevat / kiusaavat toisiaan ja siten nostavat itseään muita alaspäin painaessaan
- poikien ja miesten maailmassa?
- tyttöjen ja naisten maailmassa?
JOHTAJA
s. 506-507
• johtajalla on vastuu tuotoksesta, toiminnasta, viihtyvyydestä
• johtajan perusvaatimuksia:
- älykkyys
- tunne-elämän tasapainoisuus
- itsevarmuus
- energisyys
- luovuus
- aloitekyky
- muutosalttius
- yhteistyöhalu
- sosiaalisuus
• johtajalla tulee olla visioita tulevaisuudesta sekä kyky toteuttaa visiot
• kommunikointitaidot tärkeitä
• johtajuuden perusjako:
A. Tehtäväjohtaja:
pätevin, kyvykkäin;
vastaa tuotoksesta
B. Tunnejohtaja:
sosiaalinen;
vastaa viihtyvyydestä
• mihin johtajuus ja valta perustuvat jonkun ihmisen kohdalla?
- aito johtaja
on johtaja omien ominaisuuksiensa perusteella
- valtias
peritty valta, asetettu johtajaksi
• nykyään tärkeää asiantuntijuus + ihmissuhdetaidot
• karismaattinen johtaja:
persoonallinen vaikutusvalta on synnynnäistä ja tavanomaisesta poikkeavaa,
ihmiset jopa kuolevat karismaattisen johtajan vuoksi
JOHTAMISTYYLIT
s. 506-507
• klassinen tutkimus:
Lippitt ja White: poikien harrasteryhmät
Ronald Lippitt ja Ralph White, 1938-1939 (Kurt Lewinin ohjauksessa):
Poikien harrasteryhmien johtajille annettiin tarkat ohjeet oikeasta johtamistyylistä:
- Autoritaarinen johtaja:
sanelee määräykset, käskevä
- Demokraattinen johtaja:
kuuntelee ryhmäänsä, keskustelee päätöksistä
- ’Antaa mennä’ –johtaja:
ei johda, ei ohjaa ryhmää
Ryhmien toiminta filmattiin ja samoin tutkittiin erilaisten johtamistyylien vaikutus:
JOHTAMISTYYLIN SEURAUS - TUTKIMUSTULOKSET:
A. Tuotos
- autoritaarisen johtajan ryhmä:
jos tehtävä on yksinkertainen, tuotos on suuri
- demokraattisen johtajan ryhmä:
tuotos on hyvä sekä monimutkaisissa että yksinkertaisissa tehtävissä
- ’antaa mennä’ -ryhmä:
tuotos oli heikko
B. Ilmapiiri
- autoritaarisen johtajan ryhmä: aggressiivinen
- demokraattisen johtajan ryhmä: ilmapiiri oli hyvä
- ’antaa mennä’ –ryhmä: aggressiota ja levottomuutta, riehumista, kiusaamista
RYHMÄPAINE ja SOSIAALINEN PAINE
SEKÄ TOTTELEMINEN JA MUKAUTUMINEN
s. 136
• jokapäiväisessä elämässämme on valtavasti esimerkkejä ryhmäpaineesta ja ihmisten mukautumisesta.
"Joukossa tyhmyys tiivistyy" on totta usein, kun tehdään tyhmyyksiä.
• ryhmäpaine voi vaikuttaa myös toiminnan vähenemiseen: ei auteta, kun muutkaan eivät auta - seistään vain ja katsellaan.
Ei kehdata toimia, kun kaikki katselevat.
• klassinen ryhmäpainetta koskeva tutkimus on Solomon Ashin janakoe, jossa arvioitiin janan pituutta.
Arviointi tapahtui ryhmässä ja yleensä siinä oli vain yksi oikea koehenkilö. Muut olivat valekoehenkilöitä, jotka
väittivät väärää janaa oikean pituiseksi.
solomon asch Googlen kuvahaku
solomon asch conformity experiment Googlen kuvahaku
Asch conformity experiments englanninkielinen Wikipedia
• toinen klassinen sosiaalista painetta koskeva tutkimus oli Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe.
Kokeen järkyttävä tulos oli, että yli 60 % koehenkilöistä antoi hengenvaarallisia sähköiskuja kokeenjohtajan käskystä (oikeasti kukaan ei saanut sähköiskuja).
stanley milgram experiment Googlen kuvahaku
Milgramin tottelevaisuuskoe suomenkielinen Wikipedia
• mukautumista ja yhdenmukaisuutta kutsutaan konformistisuudeksi
RYHMÄN KIINTEYS eli koheesio
s. 136
• ryhmän kiinteyttä lisäävät:
- ulkopuolinen uhka
(diktaattorien käyttämä keino, eli uskotellaan omalle kansalle muiden uhkaavan, esim. Pohjois-Korea)
- kilpailu muiden ryhmien kanssa (vrt. urheilu)
- yhtenäinen pukeutuminen
- yhteiset kokemukset
NORMIT
Psykologian verkot -käsikirja s. 135 – 136
• normit ovat ryhmän jäsenten käyttäytymistä tai ajattelua koskevia sääntöjä tai odotuksia:
- kirjoitetut käskyt ja kiellot
(lait, järjestyssäännöt ym.)
- piilevät normit
(tavat, kohteliaisuus ym.)
• normeja pidetään yllä sanktioilla eli seuraamuksilla:
- Palkinnot eli positiiviset sanktiot
- viralliset
esim. stipendit, kunniamerkit, palkankorotus
- epäviralliset
esim. kunnioitus, hymy, kehuminen, halaus
- Rangaistukset eli negatiiviset sanktiot
- viralliset
esim. luokasta poisto, jälki-istunto, koulusta erottaminen,
sakko, vankila, teloitus
- epäviralliset
esim. hyljeksintä, ryhmästä erottaminen, pahaa puhuminen
• sosiaalistumisprosessissa ihminen oppii yhteisönsä normit
• normien seuraaminen johtaa konformistisuuteen eli yhdenmukaisuuteen ja mukautumiseen (s. 128)
STATUS
• status = arvo- tai valta-asema ryhmässä
• status voi perustua:
- kykyyn suorittaa jokin tehtävä
- perittyyn statukseen
(esim. kuninkaalliset)
- vaikutusvaltaan ryhmässä
- erityislahjakkuuteen
• statusta viestitään statusmerkeillä = statussymboleilla
• statussymboli on aseman ulkoinen merkki,
Esimerkiksi
- upseerin arvomerkit
- hieno ja kallis kännykkä
- hieno auto
- kallis rannekello
- kalliit merkkivaatteet
- upea asunto
- upea puoliso
(varsinkin korkean statuksen miehellä voi olla puolisona nuori ja kaunis nainen)
ROOLIT - tehtävä ryhmässä
Psykologian käsikirja s. 138 – 139
• rooli määräytyy ryhmän odotuksista
• roolit:
- viralliset roolit:
poliisi, opettaja, lentäjä…
- epäviralliset roolit ryhmässä:
asiajohjaja, tunnejohtaja, myötäilijä, pelle, viihdyttäjä, pojan/tytön rooli
• rooliristiriidat:
- Roolin sisäinen ristiriita syntyy siitä, että rooliin liittyy ristiriitaisia odotuksia
esim. äidin rooli (hellyys – tiukkuus)
- Roolien välinen ristiriita:
ihmisellä olevat roolit ovat ristiriidassa keskenään
esim. hyvä äiti – uranainen
• roolisiirtymiä juhlitaan yleensä yhteiskunnassa: häät, penkkarit, kaste
• Philip Zimbardon vankilakokeessa (Stanford Prison Experiment) moni vartijana toiminut kertoi myöhemmin ottaneensa
rooliinsa mallia aikansa suosikkielokuvan "Lannistumaton Luke" vartijoilta (peililasien käyttö ja jopa suorien puhesitaattien lainaaminen).
stanford prison experiment Googlen kuvahaku
Stanfordin vankilakoe suomenkielinen Wikipedia
Cool Hand Luke guard Googlen kuvahaku
Lannistumaton Luke eli Cool Hand Luke IMDB eli International Movie Data Base
|