1900-luku – itsenäisyyden ajan kirkko
|
Sosialistinen mielenosoitus.
”Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää,
niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään.”
on sosialistisen työväenlaulun ”Kansainvälisen” kertosäe.
Kansainvälinen-työväenlaulun sanat
tai täältä
Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917. Heti seuraavana keväänä 1918 käytiin vapaussota-kansalaissota valkoiset vastaan punaiset. Ratkaisutaistelut käytiin Tampereen hallinnasta. Kiivaimpia taisteluja käytiin Kalevankankaan hautausmaalla, kun punaiset yrittivät pysäyttää valkoisten hyökkäyksen. Valkoiset voittivat sodan. |
Vapaussota-kansalaissota valkoiset vastaan punaiset.
Kiivaita taisteluja Kalevankankaan hautausmaalla.
PUNIKKI = VALKOISTEN KÄYTTÄMÄ HAUKKUMANIMI PUNAISISTA.
KUULARUISKU = KONEKIVÄÄRI.
LAHTARI = PUNAISTEN KÄYTTÄMÄ HAUKKUMANIMI VALKOISISTA;
LAHTARI TARKOITTAA TEURASTAJAA.
Kirkko oli valkoisten puolella. Monet papit kuitenkin auttoivat tappion kärsineitä ja heidän perheitään. Kirkon ja papiston kritiikkiä punaisia ja vasemmistoa kohtaan johtui kolmesta asiasta:
|
Tampereelta paennut tappion katkeroittama joukko punaisia valtasi Kylmäkosken pappilan. Perheen he päästivät pois, mutta kirkkoherran he sitoivat kiinni ja sytyttivät pappilan tuleen. Pappi kuitenkin pääsi irti ja pelastui. |
Ennen vapaussota-kansalaissotaa monet ajattelivat, että kirkosta eroaa suuri määrä ihmisiä, kun se vihdoin tulee mahdolliseksi. |
![]() Sosialistinen työväestö |
![]() Sivistyneistö AUTOMOBIILI = AUTO TELEFOONI = (LANKA)PUHELIN |
Sosialistisessa Työmies-lehdessä kirjoitettiin 1917: |
”Jos julistetaan uskonnonvapaus, eroavat valtionkirkosta valtion ja kirkon eroa kannattavat
työmiehet, maalaisväestön nuori polvi, lahkolaiset, tiede- ja virkamiesten enemmistö,
suurin osa opiskelevaa nuorisoa – ketä sen helmaan jää? |
Uskonnonvapauslaki säädettiin vuonna 1922 ja se tuli voimaan vuoden 1923 alusta. Silloin olisi vihdoin voinut vapaasti erota kirkosta. Kuitenkin vain 0,74 % suomalaisista (noin 23 000 ihmistä) erosi kirkosta. Suurelta osalta työväestöä oli suurin katkeruus kirkkoa kohtaan jo haihtunut. Sivistyneistö sen sijaan ei enää kehdannut tai uskaltanut erota kirkosta, koska heitä olisi voitu luulla sosialistisiksi ateisteiksi. Ihmiset halusivat vapaaehtoisesti pysyä kirkon jäseninä. Valtionkirkko oli siten muuttunut kansankirkoksi. Suurelle osalle kansaa kirkko oli kaikesta puutteistaan huolimatta tärkeä, monelle jopa rakas. Varsinkin herätysliikkeet olivat juurruttaneet ihmisiin kirkon arvostusta.
Talvi- ja jatkosodan aikana 1939-1944 sotilaspapit toivat kirkon uudestaan koko kansan luo. |
Sotilaspappi pitää iltahartautta etulinjan korsussa.
”Jumala ompi linnamme” on kuuluisa uskonpuhdistaja
Martti Lutherin virsi 1500-luvulta.
Niin sanotut asevelipapit halusivat jatkaa sotien aikana syntynyttä luontevaa yhteyttä kansaan myös sodan loputtua. Heidän ihanteensa oli kansankirkko, jossa kirkko auttaa ja tukee kaikkia suomalaisia, eikä enää jaa ihmisiä uskoviin ja ei-uskoviin. Kirkko kehitti uusia työmuotoja, kuten perheneuvonta. |
Kansankirkollisuutta
Kansankirkollisuuden vastapainoksi syntyi uusi hengellinen herätys, josta käytetään nimitystä viidesläisyys (=viides herätysliike). Sen ytimiä ovat Suomen Raamattuopisto ja Kansanlähetys. Herätyskristillisyyttä |
![]() Naispastori |
1900-luvun loppupuolella kirkko pyrki voimakkaasti uudistumaan.
Kehitettiin leiri- ja retkirippikoulu (ja muut erikoisrippikset) sekä isoskoulutus;
uusi virsikirja tuli 1986, naispappeus 1988 ja naispiispuus pian sen jälkeen,
uusi raamatunkäännös saatiin 1992. Uusia, vapaampia messuja syntyi paljon:
Afrikkalainen gospel-messu, Tuomas-messu, Vastatuuleen-messu, Hiljaisuuden messu... Joidenkin mielestä uudistuksien tahti oli liian kova. Varsinkin naispappeus sai vastustajia, eniten evankelisesta herätysliikkestä ja viidesläisyydestä. |
Suomalaiset arvostavat kirkon toiminnassa erityisesti toimituksia (kasteet, hautaukset, avioliittoon vihkimiset...) sekä kirkon työtä sairaiden ja vaikeuksissa olevien hyväksi (diakoniatyö).
|