Hindulaisuuden tunnustajia on noin 800 milj., lähinnä Intiassa.
Suomessa hindulaisuus näkyy lähinnä Hare Krišna -liikkeen toimintana.
Hindulaisuuden pääjumalat ovat seuraavat:
- Brahma - luojajumala
- Šiva - hävittäjä ja rakentaja
- Visnu - rakkauden jumala
Pääjumalien lisäksi on miljoonia muita jumalia, esim. tietoa ja viisautta antava,
koululaisille tärkeä norsujumala Ganeša.
Hindulaisuuden mukaan jumalat ovat ilmestyneet eri aikoina eri hahmoissa.
Esimerkiksi paimen Krišna on rakkauden jumala Visnun inkarnaatio
(=ihmiseksi tuleminen; "in carne" = "lihaksi / lihaan (tullut)").
Pyhien tekstien luku
Hindulaisuuden pyhä kirja on Veda-kirjallisuus.
Se on maailman vanhinta uskonnollista kirjallisuutta.
KASTILAITOS
Hindulaisuuden mukaan ihmiset eivät ole tasa-arvoisia, vaan heidän arvonsa
määräytyy heidän kastiensa mukaan:
- Ylin kasti on pappiskasti (kastiväri VALKOINEN = valkoinen).
Pappiskastin jäsenet ovat intialaisen yhteiskunnan huippua ja hyvin koulutettuja (esim. lääkäreitä tai lakimiehiä).
Vapaa-aikoinaan miespuoliset pappiskastin jäsenet voivat toimia temppeleissä pappeina.
- Toiseksi ylin on aatelisten ja sotilaiden kasti (kastiväri PUNAINEN).
- Kauppiaiden ja pienviljelijöiden kasti on kolmas (kastiväri KELTAINEN).
- Alin kasti on palvelijoiden kasti (kastiväri MUSTA).
- Vielä heidän alapuolellaan ovat surkeassa asemassa olevat kastittomat (kastiväri MUSTA).
He joutuvat asumaan erikseen omissa kylissään ja tekemään halveksittuja töitä, esim. teurastaja tai nahan käsittelijä.
Kastilaitos syntyi, kun arjalaisten paimentolaiskansa valtasi Intian.
Vaaleaihoisista arjalaisista tuli korkeakastisia, kun taas tummempi-ihoisista valloitetun alueen
alkuperäisasukkaista tuli alakastisia.
USKONNON HARJOITUS
Hindulaisuudessa keskeistä ovat meditaatio ja jooga.
Lehmät edustavat äitiä ja huolta pitävää äiti-jumaluutta, joten niitä kunnioitetaan.
Lehmien kunnioitus on perinnettä tuhansien vuosien takaa arjalaisten paimentolaiskulttuurista.
Pyhät lehmät saavat kulkea ja lepäillä rauhassa Intian kaduilla.
Hindulaisuudessa jumalille uhraaminen on myös keskeistä: temppeleissä jumalille uhrataan
mm. ruokaa ja kukkia.
Tuli ja vesi ovat puhdistavia asioita: jumalten kuvien edessä heilutetaan liekkiä
(ns. tuliuhri)).
Pyhät joet ovat keskeisiä hindulaisuudessa. Kaikista pyhin on Ganges-virta.
Pyhiinvaellukset pyhien jokien rannoille tai pyhiin kaupungeihin (esim. Benares eli Varanasi eli Kaši)
ovat tärkeä osa hindun elämää.
SIELUNVAELLUS
Hindulaisuuden mukaan sielu vaeltaa. Hyvä hindu, joka esim. joogaa
tai palvoo jumalia, saa hyvää karmaa ja pääsee kuolemansa jälkeen parempaan elämään.
Se tarkoittaa syntymistä ylempään kastiin tai pyhäksi eläimeksi (esim. lehmä, apina tai norsu).
Sielun lopullinen tavoite on yhtyminen brahmaniin eli maailmansieluun, jonka osia kaikki maailmassa ovat.
Maailmansielu brahman on eri asia kuin luojajumala Brahma.
Jos ihminen on ollut huono hindu, hän saa pahaa karmaa ja joutuu kuolemassa,
seuraavaan elämään siirtymisessä, huonompaan jälleensyntymiseen.
Hänestä voi tulla alempikastinen tai kastiton. Hänestä voi tulla jopa sika tai torakka.
Teksti: Jani ja Juha-Matti sekä
Timo Muola
Nettisivun teko: Timo Muola
TAKAISIN MAAILMANUSKONNOT -SIVULLE
TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE
TAKAISIN MAAILMANUSKONNOT -SIVULLE
TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE
