FRANSISKUS ASSISILAINEN "Jumalan pieni köyhä" 1181 / 1182 - 1226 |
|
Fransiskus (oikealta nimeltään Giovanni) oli rikkaan kauppiaan poika
italialaisesta Assisin pikkukaupungista. Lempinimensä Francesco / Fransiskus
(=ranskalainen) ja hilpeän luonteensa hän sai ranskalaiselta äidiltään. Fransiskus vietti nuoruudessaan, aina 25-vuotiaaksi asti, ylellistä ja nautiskelevaa elämää. Hän sai helposti ystäviä ja hän viettikin vilkasta seuraelämää. Fransiskuksen äiti halusi, että hänen poikansa olisi hyväsydäminen ja auttaisi köyhiä. Fransiskuksen isä sitä vastoin halusi poikansa rikastuvan kauppiaana tai hankkivan sotilaana perheelleen aatelisarvon. Fransiskus lähtikin sotaan naapurikaupunkia Perugiaa vastaan, mutta joutui vuodeksi sotavankeuteen. Vankeudesta ja sairastumisesta toivuttuaan Fransiskus lähti ristiretkelle, valmiina sotaan uudelleen haarniskoituna ja varustautuneena. Hän sai kuitenkin Jumalalta sisäisen kutsun ja palasi takaisin. Fransiskus koki varsinaisen kääntymyksen ollessaan pyhiinvaellusmatkalla Roomaan. Hän kohtasi inhottuun lepraan (=spitaaliin) sairastuneita ja alkoi hoitaa heitä. Fransiskus sai kutsun korjata kirkkoa. Hän rupesikin korjaamaan Assisissa olevaa raunioitunutta kappelia ja käytti siihen myös isänsä rahaa. Isä ei hyväksynyt poikansa muutosta ja rahojen tuhlausta, jolloin Fransiskus ojensi
vaatteensa hänelle. Fransiskus sanoi, että tästä lähtien hänellä on vain yksi isä,
eli se, joka on taivaassa. "Älkää ottako matkalle mukaanne mitään - ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää eikä rahaa. Älkää ottako toista paitaakaan." (Luuk 9:3) Tämän kuultuaan Fransiskus riisui kenkänsä, heitti pois sauvansa ja kukkaronsa ja vaihtoi nahkavyönsä köyteen. Fransiskus ryhtyi saarnaamaan ja sai mukaansa muita. Hän perusti seuraajineen tukikohdan pieneen kappeliin lähelle Assisia (nykyään se on suuren kirkon sisällä!) . Fransiskus laati ystävilleen säännön, joka perustui kolmeen raamatunkohtaan:
Fransiskuksen mukaan paratiisia ei voinut kuvitella ilman eläimiä, ilman lintuja,
ilman laulua ja soittoa. Noudattaen lähetyskäskyä Fransiskus lähti ristiretkeläisten mukaan. Islaminuskoiselle mahtavalle sulttaanille Fransiskus todisti uskonsa kävelemällä tulen päällä. Fransiskuksen rukous oli: Anna
minulle oikea usko ja täydellinen rakkaus. Kaksi vuotta ennen kuolemaansa Fransiskus keskittyi rukoukseen ja paastoon 40 päivän ajan. Tällöin hän koki stigmatisaation, eli sai käsiinsä ristiinnaulitun Kristuksen haavat. Hänen kämmenistään vuosi verta. Elämänsä loppuaikoina Fransiskus oli jo hyvin sairas, mutta hän
kirjoitti vielä kuuluisan "Aurinkolaulun" eli
kaikkien luotujen ylistyksen.
Eläimet ja luonto olivat Fransiskukselle tärkeitä. Katolinen kirkko
onkin valinnut hänet luonnonsuojelun
suojeluspyhimykseksi.
|
|