Keskiajalla yhteiskunta jakautui neljään eri luokkaan eli säätyyn, jotka olivat
- Aatelisto
- Papisto
- Talonpojat
- Porvarit, jotka olivat hieman irrallaan muista.
Näiden väliset rajat olivat hyvin suuret ja joita oli lähes mahdotonta
ylittää. Esimerkiksi talonpojalle ainut mahdollisuus yhteiskunnalliseen nousuun oli
liittyminen johonkin munkkijärjestöön. Tätä kautta pääsi opiskelemaan, jos
järjestö, johon talonpoika oli liittynyt, kustansi opinnot. Tämä taas edellytti
talonpojalta lahjakkuutta.

Luostarit olivat keskiajalla sivistyksen keskuksia.
Naisen asema keskiajalla oli huono, vaikka naista arvostettiinkin äitinä
ja perheenemäntänä. Naisilla ei ollut valtaa hallinnossa, kirkon piireissä eikä
myöskään tieteessä. Huonon aseman vuoksi heistä ei ole jäänyt paljoakaan tietoa
keskiajan historian kirjoihin.
Ihmisten keski-ikä keskiajalla oli hyvin alhainen verrattuna nykyiseen.
Keski-ikä oli noin 30-35 vuotta, koska lapsikuolleisuus oli suuri. Tämän
takia perheet eivät olleet siihen aikaan kovinkaan suuria. Yli 50 ikävuoden
ylittäneitä oli hyvin vähän. Kuolleisuutta lisäsi myös epidemiat, jotka johtuivat
osittain yksipuolisesta ruokavaliosta: elintarvikkeet olivat harvoin tuoreita ja liha ja
kala olivat ylellisyyttä sekä vihannekset eivät olleet suosiossa.

Keskiajan ihmisten
vaatteet, elämä ja ajatukset
poikkesivat meidän vastaavista.
Keskiajan ihmistä on joskus kutsuttu latinankielisellä nimellä on
´homo religiosus´ eli uskonnollinen ihminen. Eli uskonto oli hyvin tärkeä osa
keskiajan ihmisen elämää. Siitä huolimatta keskiajalla esiintyi epäilyä ja ateismia.
Yliopistoissa uskontoa saatettiin opettaa hyvinkin teoreettisella tasolla, kun taas kansan
keskuudessa se oli konkreettista ja joskus jopa suoranaista magiaa piruineen ja
pyhimyksineen. Kansanomainen kristinusko sai usein piirteitä pakanallisesta
kansanuskosta, joka pysyi Suomessa voimakkaasti kristinuskon rinnalla 1800- luvulle
saakka.

Teinit oppimassa. Kuva
Olaus Magnin teoksesta Historia de gentibus septentrionalibus v 1555
Keskiajan ihmiset elivät voimakkaasti aistiensa välityksellä, osoittaen
avoimesti tunteitaan, niin iloa ja surua sekä myös vihaa. Keskiajalla turvauduttiin
hyvin herkästi väkivaltaan, varsinkin oltaessa alkoholin vaikutuksen alaisena.
Juomakulttuuri ei ollut kovinkaan hienostunutta, vaan juominkeja saatettiin jatkaa niin
kauan kunnes kaikki osallistujat olivat sammuneet.
Keskiajan ihminen ei tuntenut käsitettä työnarkomaani. Työtä kyllä
tehtiin rajustikin, mutta vain sen verran kuin oli pakko. Työnantajatkaan eivät
vaatineet työntekijöiltään erityistä työkuria. Pyhimysten muistopäiviä oli paljon, joskus
viikolla oli enemmän pyhäpäiviä kuin työpäiviä.

Maanviljely oli
keskiajan tärkein elinkeino.
Keskiajalla aika tuntui pysyvän paikallaan. Keskiajan ihmisen elämän
ulkoiset edellytykset eivät juurikaan muuttuneet huolimatta siitä, että hän oli
muutosten tilassa. Jos 1100-luvun ihminen olisi herätetty seuraavalla vuosisadalla, hän
tuskin olisi kokenut suurtakaan kulttuurishokkia. Aika vei ihmistä ainoastaan
maailmanloppua ja Jumalan viimeistä tuomiota kohti.

Myös katolisen kristikunnan eristyneisyys muusta maailmasta liittyi
pysähtyneisyyteen. Esimerkiksi Kiina ja Intia tunnettiin vain antiikin kirjoitusten
perusteella. Vasta ristiretket ja mongolien perustava imperiumi saivat eurooppalaiset
ymmärtämään ihmiskunnan ja maailman laajuuden.
Luontoa ei vielä keskiajalla tarkasteltu käyttökohteena, vaan ihminen
kuului luontoon ja oli osa siitä kokonaisuudesta, jonka ulkopuolella ei ollut mitään.
Keskiajan ihminen ei ollut vapaan tahdon omaava yksilö samoin, kuin
nykyään. Hän kuului aina johonkin yhteisöön kuten perheeseen, sukuun, kylään,
ammattikuntaan, säätyyn jne. Hänen elämäänsä hallitsivat monet ikivanhat traditiot.
Usein ihmiset eivät koko elinaikanaan poistuneet kotikylänsä lähettyviltä. Ihmiset
eivät myöskään korostaneet itseään mitenkään. Esimerkiksi kirjoituksissa ei ole
mitään merkkejä tekijästä.
Elämää
keskiajalla -kysymykset
Miten keskiajan ihminen ja yhteiskunta eroavat nykyihmisestä ja -yhteiskunnasta
seuraavilla alueilla:
- Mahdollisuus yhteiskunnalliseen nousuun eli saavuttaa asema, joka on parempi kuin omilla
vanhemmilla?
- Naisen asema?
- Terveys ja elinikä?
- Suhtautuminen uskontoon?
- Tunteiden näyttäminen avoimesti?
- Suhtautuminen työhön?
- Näkemys maailmasta?
- Suhde luontoon?
- Suhde muihin ihmisiin ja yhteisöihin?
- Mikä/mitkä asiat olivat keskiajassa mielestäsi paremmin kuin nyt?
- Mikä/mitkä asiat olivat keskiajassa mielestäsi huonommin kuin nyt?
|
Teksti: Timo Muola
Valokuvat: Timo Muola
Kuvien käsittely sekä nettisivun teko: Timo Muola
TAKAISIN KIRKKOHISTORIA -SIVULLE
TAKAISIN PÄÄSIVULLE