Hildegard Bingeniläinen
eli Hildegard von Bingen

Elämä

Hildegard Bingeniläinen syntyi vuonna 1098. Hän kuului aatelisperheeseen ja oli perheen kymmenes lapsi. Kahdeksanvuotiaana hänet lähetettiin naisluostariin, joka oli Disibodenbergin benediktiiniluostarin yhteydessä. Hänen opettajansa ja naisosaston johtajan Jutta von Spanheimin kuoltua Hildegardista tuli vuorostaan johtaja. Hildegard oli tällöin 38-vuotias.

Vuonna 1147 tai 1148 Hildegard kuitenkin erosi luostarista ja alkoi rakentaa omaa luostariaan Rupertsbergiin, jonne hän muutti vuonna 1150 parinkymmenen muun aatelisen nunnan kanssa. Hildegard perusti vielä sivuluostarin vuonna 1165 tyhjillään olleeseen augustiinolaisluostariin. Se oli tarkoitettu alemman väestöluokan naisille, jotka eivät päässeet Rupertsbergiin, sillä se oli tarkoitettu vain aatelisnaisille. Kun kysyttiin, oliko erottelu kristillistä, Hildegard vastasi:

" Eihän härkiä, vuohia ja sikojakaan suljeta samaan karjasuojaan ".

Hildegard von Bingen kuoli 17.9.1179 ollessaan 81-vuotias.

Hildegardin näyt

Hildegardin näyt alkoivat jo hänen ollessaan nelivuotias, mutta hän salasi ne. Vaikean sairauden jälkeen vuonna 1141 hän näki näyn, jossa liekit laskeutuivat taivaasta hänen ympärilleen. Näyssä Jumala käski Hildegardia kirjoittamaan muistiin kaikki kuulemansa ja näkemänsä sekä kertomaan niistä maailmalle. Kerrottuaan näystä arkkipiispa Mainzille, tämä antoi Hildegardille munkin avustamaan kirjoitustyössä.

Munkki auttoi Hildegardia kirjoittamaan näyt muistiin.

Hildegard on kuvaillut näkyjään valoelämyksiksi ja vakuuttanut nähneensä ne täysin valveilla. Näyistä Hildegard kokosi kirjan "Näkyjen kirja". Kirja sai paljon ylistystä piispoilta Trierin kirkolliskokouksessa. Myös paavi tunnusti näyt ja vahvisti Hildegardin armonlahjan.

Hildegardin tuotokset

Hildegard oli kirjailija ja säveltäjä. Sävellyksensä ideat hän sai näyistään. Hän kirjoitti ja sävelsi hengellisen laulunäytelmän "Ordo Virtutu" (=Hyvien voimien näytelmä), ja muita sävellyksiä hän on tehnyt yhteensä 77. Hildegard on kirjoittanut myös useita kirjoja, joista pääteos on "Scivia" (=Tunne tiet).

Hildegardin yhteiskunnallisia näkemyksiä

Hildegardin mielestä maallinen valta oli peräisin Jumalasta. Jumala oli myös luonut yhteiskuntaluokat, joten orjuus oli Hildegardin mielestä hyväksyttävää. Orjista tuli kuitenkin pitää huolta.

Hildegardin näkemys naisista ja sukupuolisuudesta

Hildegard oli vahvasti sitä mieltä, että naisen asema oli olla miehen orjatar. Hildegard piti naista heikkona.

Hildegard piti naissukupuolta heikkona.

Avioliitto oli vain suvun jatkamista varten, eikä raskaana olevan naisen kanssa saanut siten olla sukupuoliyhteydessä. Kun nainen oli menettänyt neitsyytensä, hän ei saanut tulla kirkkoon ilman rippiä.

Jos pappi sai yöllisen siemensyöksyn, Hildegard ei pitänyt sopivana alttarille menoa, vaan tapahtunutta piti katua ja piti ripittäytyä.
Homoseksuaali ansaitsi Hildegardinin mielestään kuolemantuomion.

Pyhä Hildegard

Hildegard von Bingeniä kunnioitettu ja arvostettu hänen ajoistaan lähtien. 1200-luvulla häntä yritettiin julistaa pyhimykseksi, mutta hanke jäi kesken. Hildegard mainitaan kuitenkin pyhäksi eräissä katolisen kirkon pyhimysluetteloissa, eli hän on pyhä Hildegard.