Miksi
paavi nousi kuninkaitakin suurempaan asemaan?
Jeesus antoi Pietarille avainten vallan (Matt. 16:13-20):
"Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi
opetuslapsiltaan: "Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?"
He vastasivat: "Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä
Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista."
"Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne
olen?" Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika."
Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei
sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä
sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä
eivät tuonelan portit voita. Minä olen
antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet.
Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja
minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu." Sitten hän
kielsi opetuslapsiaan kertomasta kenellekään, että hän oli Messias."

Ylhäällä oleva kuva esittää paavin vaakunaa. Kuvan keskiosassa on paavin
hiippa ja ristikkäin olevat avaimet kuvaavat paavin valtaa (avainten valtaa, jonka
Pietari sai Jeesukselta).
Keskiajalle tulo teki kirkosta yhteiskuntaa säätelevän instituution, mikä johti
paavin aseman nousuun kirkon johdossa. Paavin vallan suurimpana lujittajana lännen
kirkossa toimi Gregorius Suuri vuosina 590-604. Hän pyrki erottamaan Rooman Bysantin
vaikutusvallan alaisuudesta. Gregorius Suuri oli ensimmäinen, joka esiintyi kirkon
ylimpänä auktoriteettinä ja vastusti jopa keisaria.
Paavin nouseminen kristikunnan johtajaksi merkitsi tämän arvovallan suurta nousua.
Paavi Leo III osoitti kuningas Kaarle Suuren kruunauksella, että hänen kädessään oli
antaa maallinen valta kenelle halusi.
900-luvulla nousi katolisen kirkon sisältä uudistusliike ns. Clunyn liike, jonka
tarkoituksena oli paavin vallan vahvistaminen ja ruhtinaiden vallan heikentäminen kirkon
sisäisissä asioissa. Monet ruhtinaat ostivat ja omivat nimittäin piispuuksia itselleen.
Piispan arvoon liittyi maaomaisuuksia ja verotuloja, joita monet halusivat. Liike syntyi
keskiranskalaisessa Clunyn luostarissa.
Gregorius VII, joka toimi paavina vuosina 1073-1085, otti tavoitteekseen Clunyn
liikkeen ohjelman toteutumisen eli kirkon itsenäisyyden. Gregorius julisti Saksan
keisarin Henrik IV:n pannaan eli kirkonkiroukseen, kun Henrik oli eri mieltä. Näin paavi
asettui hallitsijan yläpuolelle. Ajan käsityksen mukaan paavi oli aurinko ja hallitisija
kuu, joka sai valonsa auringolta.
Innocentius III, joka toimi paavina 1198-1216, julistautui Kristuksen maanpäälliseksi
sijaiseksi. Paavi oli silloin Jumalan alapuolella, mutta ihmisen yläpuolella.
Paavin hallintovirasto, kuuria, valvoi kirkkoa, tuomioistuimia ja
finanssiasioita. Kirkon omaisuus kasvoi, sillä tulonlähteitä oli monia:
- kymmenykset eri maista
- maksut, joita paavinistuimelle velvolliset läänitysvelvolliset maat suorittivat
- luostareiden maksut paavin suojelusta
- nimitysmaksut
- omaisuus, jonka paavi peri kirkollisten arvohenkilöiden kuoltua
- aneet ja muut rahalliset suoritukset.
Näin ollen paavin johtama instituutio oli yksin myös useita maita ja niiden
hallitsijoita rikkaampi. Raha toi paaville mukanaan valtaa myös maan päällä.
1200-luvun puolivälissä maallinen ja henkinen puoli kamppailivat tiukasti vallasta.
Uudet hallitsijat eivät enää suostuneet olevaan paavin käskyvallan alla. Kirkkoa
ruvettiin arvostelemaan maallistumisen ja vaurauden takia, kirkon alamäki alkoi. Paavin
vallan huippukausi jäi historiallisesti lyhyeksi.
Authors: Kalle O. Rönni & Ari S. Knaapi
KYSYMYKSIÄ
- Miten Jeesuksen opetuslapsi, apostoli Pietari liittyy paaveihin?
- Mitä tarkoittaa "avainten valta"?
- Mitä paavi Leo III osoitti kuningas Kaarle Suuren kruunauksella?
- Mihin pyrki Gregorius VII?
- Mikä oli Innocentius III:n käsitys paavin asemasta?
- Mikä oli "kuuria"? Miksi se oli niin tärkeä ja vaikutusvaltainen?
|
TAKAISIN KIRKKOHISTORIA -SIVULLE
TAKAISIN PÄÄSIVULLE
|