PIETISMI

Saksassa 1600-luvulla monet vakavat kristityt toivoivat liikettä, joka ottaisi huomioon yksityisen ihmisen.Syntyi pietismi uudistamaan kangistunutta puhdasoppisuutta ja tapakristillisyyttä, mutta myös reaktiona valistuksen rationalistista deismiä vastaan.

(deismi oli Euroopassa sivistyneistön piirissä vallitseva ajatus, joka teki kristinuskosta järjelle soveltuvaa tulkintaa)

(rationalismi = järjen korostus)

PHILIPP JAKOB SPENER (1635-1705) oli Frankfurtin johtava luterilainen pappi. Hän kirjoitti parannusohjelmaksi kirjan "Pia desideria", suomeksi Hurskaita toiveita, jossa esittämiensä ajatusten vuoksi häntä on nimitetty luterilaisuuden toiseksi uskonpuhdistajaksi. Hän oli ensimmäisiä, jotka huomasivat yhteiskunnan maallistumisen. Maallistumisen ja ulkoisen muotomenon sijaan Spener halusi tuoda elävän kristillisyyden.

Hän pyrki ja uskoi koko kirkon uudistukseen ja kehotti "Hurskaita toiveita"-kirjassaan

1. Lukemaan Raamattua
2. Välttämään uskonkiistoja
3. Panemaan enemmän painoa kristilliseen elämään kuin oppiin

Spenerillä oli vaikutusvaltaisia suosijoita. Hän sai paikan Dresdenissä Saksin vaaliruhtinaan ylihovisaarnaajana. Brandenburgin vaaliruhtinas kutsui hänet sittemmin papiksi Berliiniin. Elämänsä viimeisinä vuosina hän sai kokea vainoa puhdasoppisuuden taholta.

Konventikkeli eli seurat

Konventikkeleistä eli seuroista ja kokouksista tuli pietismin tuntomerkki. Niissä tutkittiin Raamattua ja pappien lisäksi saivat toisetkin sanoa sanansa ja ilmaista julkisesti ajatuksensa esitetyistä aiheista. Konventikkelit herättivät epäluuloa kirkon johtajissa, piispoissa. Pelättiin harhaoppeja, hurmahenkisyyttä ja muuta epäjärjestystä.

Raamatusta Spener halusi tehdä todellisen kansan kirjan, jota kaikki ihmiset tottuisivat lukemaan hengelliseksi rakennuksekseen. Nuorison uskonnollista kasvatusta hän piti tärkeänä. Tästä sai alkunsa konfirmaatio, jolla pyrittiin vahvistamaan nuorison kristillistä uskoa.

Kun Spener oli kuollut, hallelainen AUGUST HERMANN FRANCKE (1663-1727) tuli liikkeen johtoon. Hän vaati uskovaisilta kolmea asiaa:

1. Selvää uskonratkaisua
2. Pyhitystä eli pyhää ja synnitöntä elämää
3. Askeettista elämäntapaa

(ulkolähetys on muihin maihin tehtyä lähetystyötä)
(sisälähetys on omassa maassa tapahtuvaa kristillistä julistusta)

Pietismi herätti lähimmäisten auttamiseen.

Pietismi herätti luterilaisen kirkon piirissä eloon "sosiaalisen kristillisyyden". Kuuluisien Francken Hallen laitosten alkuna oli Halleen perustettu orpokoti. Vähitellen Halleen perustettiin muitakin pietismin hengessä toimivia laitoksia, kuten erilaisia kouluja, opettajaseminaari, sairaala, apteekki, kirjapaino ja kirjakauppa. Hallesta käsin alettiin levittää uusina painoksina virsi-ja laulukirjoja sekä ennen muuta Raamattuja, kouluja kehitettiin  ja lähetyssaarnaajia kasvatettiin.

Pietismi korosti elävää sydämen uskoa.
( risti sydämessä )

Liike on tullut Suomeen suoraan Saksasta. Pietismillä on samat heikkoudet kuin kaikella herätyskristillisyydellä, esim. taipumus hengelliseen ylpeyteen, kun tehdään ero "meidän uskovaisten" ja "maailman lasten" välillä. Mutta sen ansiot ovat paljon suuremmat kuin heikkoudet. Kaikille on nyt selviö, että kristillisyys on elämän asia eikä vain tietty oppijärjestelmä. Raamattu kansankirjana, konfirmaatio, maallikkotoiminta sekä sisä-ja ulkolähetys ovat kaikki pietismin hedelmiä.

Teksti: Emilia ja Pauliina Tikka, Jenni Tuoresjärvi ja Timo Muola
Piirrokset: Hanna Kallioinen (kaksi ensimmäistä) ja Jenna Pulkkinen (kolmas)
Kuvien digitaalinen käsittely: Timo Muola
Nettisivun teko: Timo Muola
Kysymykset: Timo Muola

TAKAISIN KIRKKOHISTORIA -SIVULLE

TAKAISIN PÄÄSIVULLE