• Etelä-Eurooppa (Italia, Espanja, Portugali)
- roomalais-katolinen kirkko ehdottomasti suurin
- Vatikaanivaltio on Italian Roomassa.
Se on maailman pienin itsenäinen valtio (vain joitain kortteleita).
Paavi on valtionpäämies.
• Länsi-Eurooppa (Ranska, Iso-Britannia, Irlanti)
- Irlannissa roomalais-katolinen kirkko on erittäin vahva.
Hyvänä esimerkkinä kyseisen kirkon vaikutuksesta on se,
että abortti ja avioero ovat olleet pitkään kiellettyjä myös valtion laissa
- Iso-Britanniassa anglikaaninen kirkko on valtakirkko.
Anglikaaninen kirkko syntyi uskonpuhdistuksen aikana 1500-luvulla ja siinä on vaikutteita sekä katolisesta,
luterilaisesta että Sveitsin reformoidusta kirkosta.
Iso-Britanniassa on monien maahanmuuttajien myötä paljon muitakin uskontoja (islam, hindulaisuus, sikhiläisyys ym.)
- Ranskassa roomalais-katolinen kirkko on suurin.
Ranskassa katolisen kirkon asema on heikko ja suuret vanhat kirkkorakennukset, esimerkiksi Pariisin Notre Dame, ovat valtion omistuksessa!
Kirkkorakennukset otettiin valtion hallintaan Ranskan suuren vallankumouksen aikana 1700-luvun lopussa.
Katolinen kirkko saa käyttää näitä kirkkoja, mutta ei saa tehdä niihin muutoksia.
Ranskassa on pakollinen siviilivihkiminen. Sen jälkeen voi sitten mennä kirkkoon avioliittoon siunaamista tai kirkollista vihkimistä varten.
Pohjois-afrikkalaisten maahanmuuttajien myötä muslimeja on paljon (7,5% väestöstä).
Algeria on Ranskan entinen siirtomaa.
• Keski-Eurooppa (Saksa, Sveitsi, Puola, Tsekki)
- Saksa jakautuu pääuskonsuuntansa mukaan selkeästi kahtia:
A. Pohjoinen on protestanttista aluetta
B. Etelä (esimerkiksi Baijeri) on katolista aluetta.
Saksalaisten työteliäisyyden (ja sitä seuraavan taloudellisen menestyksen) taustalla on mm. ns. protestanttinen työn etiikka,
jossa työtä arvostetaan; työ on tapa palvella Jumalaa ja lähimmäisiä (Lutherin korostus).
Turkkilaisten siirtolaisten myötä muslimeja on paljon (5% väestöstä)
Turkkilaisia kutsuttiin Saksaan 1970- ja 1980-luvuilla, kun saksalaiset tehtaat, esimerkiksi autotehtaat, kärsivät työvoimapulasta.
- Sveitsissä pääkirkko on reformoitu kirkko, joka syntyi 1500-luvun uskonpuhdistuksen aikana.
Se on linjoiltaan tiukempi kuin luterilainen kirkko.
- Puola on maailman voimakkaimmin roomalais-katolilaisia alueita.
Katolisen kirkon arvovalta ja kunnioitus ovat hyvin korkealla.
Ympäri Eurooppaa ja maailmaa on puolalaisia miehiä pappeina suuri määrä (esimerkiksi Suomessa)
- Tsekki muuttui 1500-luvun uskonpuhdistuksen aikana protestanttiseksi, mutta 1600-luvulla katolinen kirkko
valtasi sen takaisin ns. vastauskonpuhdistuksessa
• Pohjois-Eurooppa (Pohjoismaat Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Suomi sekä Saksan pohjoisosat)
- Pohjois-Euroopassa luterilainen kirkko on keskeisin
- hyvän taloudellisen tilanteen taustalla on mm. ns. protestanttinen työn etiikka, jossa työtä arvostetaan:
työ on tapa palvella Jumalaa ja lähimmäisiä
(tämä on Martti Lutherin korostus)
• Itä-Eurooppa (Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina, Romania, Bulgaria)
- ortodoksinen kirkko on selvä pääkirkko
- ateistisen kommunismin aikana kirkkoja ja kristittyjä vainottiin. Suuri määrä kirkkorakennuksia otettiin valtiolle
esimerkiksi upseerikerhoiksi, elokuvateattereiksi, talleiksi ja navetoiksi
ja varsinkin pappeja ja piispoja vangittiin ja surmattiin.
Moskovan Kremlissä Stalin räjäytti suuren Kristus Vapahtajan kirkon maan tasalle.
Toisen maailmansodan aikana vaino lieveni ja myös kansan uskonnolliset tunteet valjastettiin taisteluun Natsi-Saksaa vastaan.
Kommunistinen hallinto vallitsi Venäjällä (silloisessa Neuvostoliitossa) 1917-1992 ja muualla Itä-Euroopassa noin 1945-1989.
- nykyään Venäjällä valtio tukee ortodoksista kirkkoa.
Muiden uskonnollisten liikkeiden toimintaa vaikeutetaan.
• Baltian maat
- Viro on maailman maallistuneimpia valtioita. Uskonnon ja kirkkokuntien asema on heikko.
KAHOOT: UE 2 EUROOPPA
EUROOPPA - YLEISKATSAUS
• kristinuskon asema on hiljakseen heikkenemässä = maallistuminen
Dvd: Luostarista hotelli, kirkosta kirjakauppa...
Suomessa on kirkosta eroamisia.
Kirkosta eroamisen syitä ovat yleensä:
- maailmankatsomukselliset syyt
eli ei usko Jumalaan
- raha
eli ei halua maksaa kirkollisveroa
- eettiset syyt
eli ei hyväksy kirkon eettisiä kantoja
esimerkiksi tv:n homoillan jälkeen monet erosivat kirkosta.
Kansanedustajan ja lääkärin Päivi Räsäsen tiukat näkemykset ovat olleet monelle kuin punainen vaate.
Tällä hetkellä Suomen ev.lut. kirkkoon kuuluu suomalaisista 63,5 % (2024)
Suomalaisista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon noin 0,95 %
• ennen puhuttiin nimikristityistä, nykyään termi on kulttuurikristitty.
Se tarkoittaa ihmistä, joka ei sydämessään ole innokas Jumalaan uskova kristitty, mutta joka haluaa pysyä kirkon jäsenenä ja käy silloin tällöin
kirkon tilaisuudessa.
Kun kulttuurikristityiltä kysyy, miksi hän yhä sanoo olevansa kristitty, vaikka ei välttämättä edes usko Jumalaan, vastaukset ovat usein seuraavanlaisia:
- "Kristinusko on osa eurooppalaisuutta / suomalaisuutta"
- "Arvostan kirkon työtä köyhien ja sairaiden auttamiseksi"
- "Haluan kirkolliset toimitukset"
(kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, hautaan siunaaminen)
- "Seurakunnat yhdistävät ihmisiä / haluan käydä seurakunnan tilaisuuksissa tapaamassa muita"
- "Haluan joskus käydä kirkossa hiljentymässä"
- "Pohdin joskus uskonnollisia asioita"
• monien eurooppalaisten ihmisten ajattelussa on ns. eklektismiä
= ihminen yhdistelee erilaisia näkemyksiä eri uskonnoista omaan näkemykseensä.
Esimerkiksi kristinuskosta otetaan Jumalan rakkaus, mutta ei kolminaisuutta, hindulaisuudesta otetaan sielunvaellus
mutta ei sen intialaista tulkintaa, jonka mukaan heikkoja, kärsiviä ja kastittomia ei tule auttaa
luonnonuskonnoista otetaan animismi
esimerkiksi puilla on omat henkensä
Euroopan uskonnollinen jakautuminen -kartta:
|
Jeesus ihmisenä
ristiriita juutalaisten pappien ja oppineiden kanssa
☧
☦
