KAHOOT: TUTKIMUSMENETELMÄT
JA -OTTEET+TIEDONKERUUTAVAT
+HYPOTEESI, OPERATIONALISOINTI,
OTOS, PERUSJOUKKO
|
Kontrolloitu koe eli
kokeellinen tutkimus
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
• käytetään tutkittaessa syysuhdetta, eli
aiheuttaako X asian Y
vaikuttaako X asiaan Y
syysuhteen peruskaava: X  Y
esimerkiksi
nautitun
alkoholin reaktioaika
määrä
TAI
sosiaalinen
paine ihmisen reaktio
• kuuluisia psykologisia kontrolloituja kokeita
(linkit suomenkieliseen Wikipediaan):
Philip Zimbardon Stanfordin vankilakoe - rajoittamattoman
vallan vaikutus
Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe - kuinka pitkälle
ihminen tottelee jopa tappavia käskyjä?
Solomon Aschin janakoe - sosiaalisen paineen vaikutus
• koehenkilöitä yleensä kymmeniä, joskus jopa satoja
• tämän nettisivun alussa mainittu Ensivaikutelma vastakkaisen sukupuolen edustajasta -tutkimus on tyypiltään kontrolloitu koe
• usein laboratorio-olosuhteet häiriöiden eliminoimiseksi
Z = häiriömuuttujat
• ensin ongelma, sitten HYPOTEESI eli oletus ongelman ratkaisusta eli oletus asioiden välisestä suhteesta
• OPERATIONALISOINTI = muuttujat saatetaan mitattavaan muotoon
X on RIIPPUMATON MUUTTUJA
Y on RIIPPUVA MUUTTUJA
X Y
|
y-akseli
RIIPPUVA
MUUTTUJA
esimerkiksi
ihmisen
reaktioaika
|
|
|
|
|
x-akseli
|
RIIPPUMATON
MUUTTUJA
esimerkiksi
nautitun alkoholin
määrä
|
• riippumaton muuttuja on se, jota kokeen johtaja säätelee
Esimerkiksi annetun alkoholin määrä
• riippuva muuttuja on se, jonka muutoksia tutkitaan;
yleensä koehenkilön reaktio
Esimerkiksi reaktioaika tai tunnetilan muutos tai käyttäytymisen muutos
Muistisääntö:
Ihminen riippuu
eli ihmisen reaktio on aina riippuva muuttuja.
KAHOOT: KONTROLLOITU KOE ELI
KOKEELLINEN TUTKIMUS
Kenttätutkimus
eli kuvaileva tutkimus
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
• eroaa kontrolloidusta kokeesta siten, että tutkija EI voi säädellä olosuhteiden vaihtelua
Eli tällaista tutkimusta ei tehdä laboratoriossa, vaan luonnollisessa tilanteessa, "kentällä".
Huomaa, että joskus myös kokeellinen tutkimus tehdään luonnollisessa tilanteessa, esimerkiksi ulkotilassa.
Tällöin on tutkimuksen paikka kuitenkin tarkasti valittu niin, että se on rajattu ja mahdollisimman säädelty.
Esimerkiksi tutkimus poliisiauton näkemisen vaikutuksesta autoilijoiden ajamaan nopeuteen.
Tutkimuksen paikka oli valittu niin, että siinä ei ollut risteyksiä tai muita autojen nopeuteen vaikuttavia kohtia.
• kenttätutkimuksessa eli kuvailevassa tutkimuksessa tutkija vain kirjaa tarkasti ylös tutkitun ilmiön vaihtelut ja etsii niille mahdollisia syitä
Esimerkiksi oppilaiden käyttäytyminen välitunnilla
• kenttätutkimuksessa eli kuvailevassa tutkimuksessa ei voi tehdä varmoja syy vaikutus -päätelmiä
• tulosten yleistettävyys pyritään varmistamaan valitsemalla otos mahdollisimman satunnaisesti perusjoukosta
Esimerkiksi nettikyselyn tai Facebook-kyselyn tulosta ei voi yleistää koskemaan kaikkien suomalaisten mielipidettä
Korrelatiivinen
tutkimus
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
• tutkitaan kahden muuttujan välistä tilastollista yhteyttä eli korrelaatiota
Tapaustutkimus
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
• yleensä jonkun ongelmatilanteen tutkiminen:
- Yksi ihminen
Esimerkiksi ihmisen mielenterveyden tutkiminen ja häiriön syyn etsiminen
- Muu tapaus
• tutkimuksen tulosta ei voi yleistää
• yksittäistapauksesta saadaan syvällisesti tietoa
• toimintatutkimus
= samanaikaisesti pyritään löytämään ongelmien syy ja ratkaisemaan ongelmat
Esimerkiksi terapia, työpaikan ongelmat jne.
TIEDONHANKINTA-
MENETELMÄT
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
Havainnointi
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
• havainnointi = observointi = tarkkailu
• pääjako:
- Tarkkailusta on tiedotettu
- Tarkkailusta ei ole tiedotettu
• apuvälineinä nykyään aina videointi, joskus myös puoliläpäisevä peili
• itsetarkkailu = introspektio
ongelmana kaunistelu ja muistivirheet
Haastattelu ja kysely
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
• kyselylomakkeet ja haastattelut:
- Strukturoitu = valmiit vastausvaihtoehdot
- Vapaamuotoinen = ei ole valmiita vastausvaihtoehtoja, vaan vastataan omin sanoin
• tyypillinen vastausmatriisi:
TÄYSIN
SAMAA
MIELTÄ
|
|
MELKO
PALJON
SAMAA
MIELTÄ
|
|
EI
KANTAA
|
|
MELKO
PALJON
ERI
MIELTÄ
|
|
TÄYSIN
ERI
MIELTÄ
|
|
• tyypilliset vääristymät:
- taipumus käyttää keskivaihtoehtoja
- taipumus käyttää myönteisiä ilmaisuja
- asioiden kaunistelu
- (joskus) huijaaminen
samaa asiaa tulee kysyä monella
eri tavalla
Mittaus
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
• fysiologiset mittaukset, esimerkiksi
- aivosähkökäyrä eli EEG
EEG = elektro-enkefalo-grafia
- ihon sähkövastus eli GSR
GSR = galvanic skin response
eli ns. valheenpaljastuskone
- aivojen magneettimittaus eli MRI
MRI = magnetic resonance imaging
KAHOOT: KENTTÄTUTKIMUS, TAPAUSTUTKIMUS, HAVAINNOINTI, HAASTATTELUT JA KYSELYT, FYSIOLOGISET MITTAUKSET
Testit
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
Testi = psyykkisten ominaisuuksien mittaamiseen tarkoitettu tehtäväpaketti
• testi on ennalta laadittu valmis materiaali, kokeiltu tehtäväsarja
• tutkitaan ihmisten ominaisuus- ja suorituseroja
• päälajit:
1) Älykkyys- ja kykytestit
2) Persoonallisuustestit
• testejä käytetään muun tiedonhankinnan yhteydessä
• testissä on
- pisteytys
- normiarvot
esimerkiksi näin monta pistettä saaneet ovat näin älykkäitä
• testi standardoidaan eli sopeutetaan kunkin maan olosuhteisiin.
Esimerkiksi jos alkuperäisessä testissä kysytään: ”Mihin ilmansuuntaan lähdetään, jos mennään Los Angelesista
New Yorkiin?”, niin Suomessa voidaan kysyä ”Mihin ilmansuuntaan lähdetään, jos mennään Turusta Helsinkiin?”
• testit ovat kulttuurisidonnaisia.
Ja testi tai testin osio voi vanhentua.
Esimerkiksi vanhassa lasten älykkyystestissä oli kysymys, että mikä tämä on: 
Nykyään lapset eivät enää ymmärrä tuota puhelimeksi!
• onko olemassa kulttuurivapaita testejä?
Kuviopäättelytestejä monet pitävät kulttuurivapaina
• hyvän testin kriteerit:
1) Pysyvyys eli reliabiliteetti = testin tulos pysyy samana eri mittauskertoina
2) Pätevyys eli validiteetti = testi mittaa sitä, mitä sen tuleekin mitata
ÄLYKKYYSTESTIT
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
• yleisälykkyyttä voidaan tutkia kuviopäättelytesteillä – looginen päättely
• älykkyystesteissä tutkitaan lisäksi
- muisti
- kielellinen kyky
- matemaattinen kyky
- avaruudellinen hahmotus
- luovuus
PERSOONALLISUUSTESTIT
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
1) Normitetut persoonallisuustestit
= ihminen vastaa kysymyksiin ja hänen vastauksiaan verrataan normipisteisiin
voidaan päätellä, mitkä ominaisuudet korostuvat vastaajan persoonallisuudessa
Esimerkiksi onko ihminen ulos- vai sisäänpäinsuuntautunut eli ekstrovertti vai introvertti, onko hän vainoharhainen jne.
2) Projektiiviset persoonallisuustestit
= testattavalle esitetään epämääräisiä ärsykkeitä, yleensä kuvia, ja hänen tulee kertoa, mitä hän näkee kuvassa
|
Puhekuplan teksti:
"Pelkoja, motiiveja, toiveita..."
Eli ajatus on se, että kertoessaan kuvasta ihminen kertoo itsestään!
Eli paljastaa ajatuksiaan, pelkojaan, motiiveitaan jne.
- lauseentäydennystestit = testattavalle annetaan lauseen alku ja hänen tulee jatkaa siitä, esimerkiksi
”Pelkään…”
”Toivon…”
”Minusta tuntuu siltä, että perheeni…”
”Minusta tuntuu siltä, että ihmiset…”
- projektiivisiä persoonallisuustestejä pidetään nykyään (ainakin jonkin verran) vanhentuneina.
Näiden testien ongelma on se, että joku voi vastata voimakkaasti fantasioidensa mukaan,
jopa elokuvallisen mielikuvituksellisilla vastauksilla.
Tällöin testin tulkitseva psykologi on vaikeassa tilanteessa: mikä on testattavan persoonallisuutta ja
mikä hänen vilkkaan mielikuvituksensa ja/tai näkemänsä elokuvan tulosta.
Korrelaatio
Ei oppikirjassamme.
Lue tämän otsikon asiat tältä nettisivultamme.
• korrelaatio kuvaa kahden muuttujan välistä suoraa eli lineaarista riippuvuutta
• mitä enemmän korrelaatiokerroin poikkeaa nollasta, sitä voimakkaampaa muuttujien välinen riippuvuus on
• korrelaation arvo vaihtelee arvojen 1 ja -1 välillä
• korrelaation arvo 1 tarkoittaa, että muuttujien välillä on täydellinen suora riippuvuus,
esimerkiksi alkoholin määrä ja reaktioaika
• korrelaation arvo -1 tarkoittaa täydellistä käänteistä lineaarista riippuvuutta,
esimerkiksi alkoholin määrä ja kyky tehdä taitotemppuja
• korrelaation ollessa 1 tai -1 toisen muuttujan arvon voi laskea tarkasti toisen arvosta
• korrelaation arvo 0 tarkoittaa, että muuttujien välillä ei ole lainkaan suoraa riippuvuutta
• erilaisia korrelaatioita:
|
Kuvalähde: Wikipedia
• riippuvuus voi olla vahva, vaikka korrelaatio olisi nolla.
Riippuvuus on tällöin epälineaarinen, eli se ei ole suora.
• korrelaatio ei todista x y -syy-seuraussuhdetta!
Mahdollisuuksia:
- korrelaatio voi olla pienestä otoksesta johtuva sattuma
- y on x:n syy
- jokin kolmas asia voi olla sekä x:n että y:n syy,
esimerkiksi jäätelönsyönti ja hukkumiset ovat kumpikin runsaampia kesällä,
mutta eivät silti ole toistensa syitä vaan kuumuus on molempien syy
Esimerkki tutkimuksen korrelaatiotulkinnan hankaluudesta:
Eräässä tutkimuksessa vertailtiin vanhusten toimintakykyä.
Ensimmäisessä ryhmässä olivat vanhukset, joilla oli lemmikkieläin, ja toisen ryhmän (vertailuryhmän) vanhuksilla ei ollut lemmikkiä.
Tutkimustulos oli selvä: ne vanhukset, joilla oli lemmikki, olivat paljon toimintakykyisempiä.
Nopea tulkinta tähän on tietenkin se, että vanhuksella oleva lemmikkieläin pitää yllä ja parantaa vanhuksen toimintakykyä. Eli jokaiselle vanhukselle
tulisi hankkia lemmikki, niin vanhusten toimintakyky on paljon parempi, eikö niin?
Mutta, pieni hetki, meneekö syy-yhteys sittenkään näin suoraan?
Entä jos syy-yhteys onkin toisinpäin? Vanhus, jolla aikaisemmin oli lemmikki, tulee huonokuntoisemmaksi ja ei pysty enää ulkoiluttamaan koiraansa. Vanhus ei halua koiransa kärsivän sisällä ja niin luopuu koirastaan. Ja niin huonokuntoisella vanhuksella ei ole lemmikkiä. Eli syy-yhteys onkin toisinpäin kuin alunperin nopeasti ajatellen luuli!
Eli korrelaatiosta ei voi tehdä suoria syypäätelmiä!
• usein korrelaatio on kuitenkin hyvä vihje mahdollisesta syy-seuraussuhteesta.
KAHOOT: KORRELAATIO
Kehityspsykologinen tutkimus
s. 15-18, 25-26
Kehityspsykologisessa tutkimuksessa käytetään yleisiä psykologisia tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiä (kyselyt, haastattelut,
havainnointi, psykologiset testit jne.).
Näiden lisäksi seuraava jaottelu on tärkeä juuri kehityspsykologisessa tutkimuksessa:
PITKITTÄISTUTKIMUS
- samoja koehenkilöitä tutkitaan eri-ikäisinä kaksi tai useampia kertoja.
Eli:
samat ihmiset - eri iät.
- selvitetään ihmisten elämässä tapahtuvia muutoksia pitemmällä aikavälillä
Esimerkiksi puheen kehittyminen symbolifunktion heräämisestä nuoruuteen
- voidaan verrata kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri koehenkilöiden kasvuilmapiiri ja elämän muutokset/kokemukset huomioiden
- koehenkilöiden määrä on rajallinen
- tutkimus kestää useampia vuosia tai vuosikymmeniä
Esimerkki
pitkittäistutkimuksesta:
Jyväskylän yliopiston professorin Lea Pulkkisen tutkimus "Lapsesta aikuiseksi", jossa seurattiin yhteensä noin 350 tytön ja pojan elämää 33 vuotta.
Tutkimus alkoi vuonna 1968 (koehenkilöt 8-vuotiaita) ja kesti vuoteen 2001 asti (koehenkilöt noin 42-vuotiaita).
Katso tutkimuksen yksi tulos neljästä erilaisesta elämän kehityskulusta täältä.
POIKITTAISTUTKIMUS
- samalla kertaa tutkitaan useita samanikäisiä ihmisiä.
Eli:
eri ihmiset - sama ikä.
Esimerkiksi tutkitaan 10-vuotiaita
- saadaan selville, millaisia ovat juuri tietyn ikäiset ihmiset
|
SINISET KUVATEKSTIT:
"Pitkittäistutkimus. Samat ihmiset eri ikäisinä."
PUNAISET KUVATEKSTIT:
"Poikittaistutkimus. Monta saman ikäistä ihmistä."
"LUONNONLABORATORIOT"
on asioita, joita ei voi tutkia koehenkilöillä
esimerkiksi eettisistä syistä, eli ihmiselle ei saa tehdä niin pahoja asioita.
Tällöin voidaan käyttää "luonnonlaboratorioita", eli tilanteita, joissa ihmiselle on sattunut jotain ikävää tai harvinaista ja sen vaikutuksia voidaan tutkia jälkikäteen.
Esimerkiksi
- ns. susilapset eli villilapset eli lapset, jotka ovat eläneet eläinten, eikä ihmisten kanssa
Oppikirjassamme sivut 25-26.
- eri perheissä asuvat identtiset kaksoset kaksostutkimus
esimerkiksi kaksi Jimiä.
KAKSOSTUTKIMUS
= erillään asuneiden identtisten kaksosten tutkiminen
- identtisillä kaksosilla on sama perimä, eli he ovat geneettisesti katsoen sama ihminen.
Jos/Kun he ovat erilaisia, kaikki heidän eroavaisuutensa ovat ympäristön aikaansaannosta.
Ja erillään kasvaneina he ovat kasvaneet eri ympäristöissä.
- kuuluisa esimerkki ovat amerikkalaiset kaksi Jimiä
- kaksostutkimus antaa tärkeää tietoa kehityspsykologian keskeiseen "geenit vai kasvatus" –kysymykseen:
ovatko ihmisten piirteet geenien vai kasvatuksen tulosta?
Englanniksi:
”nature or nurture” eli
luonto vai kasvatus?
KAHOOT: KEHITYSPSYKOLOGINEN TUTKIMUS
KEHITYSPSYKOLOGIAN ALKUTEHTÄVÄ:
- Etsi kuvia lapsuudestasi syntymästä 16-vuotiaaksi.
- Kysy vanhemmiltasi, millainen olit kyseisen kuvan aikaan.
Kirjoita tiedot ylös (paperille tai tietokoneella).
- Yhdistä kuva ja teksti. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi:
- Jos kirjoitit tiedot paperille, laita paperi kuvan viereen ja ota kännykälläsi kuva, jossa näkyvät sekä kuva että teksti, esimerkiksi
- Kaksivuotias poika
- Yhdeksänvuotias poika
- Kymmenenvuotias tyttö
(Kuvalähde: Wikipedia)
- Jos kirjoitit tekstit tietokoneella, skannaa siihen liittyvä valokuvat tai ota niistä valokuvat ja yhdistä kuvat ja tekstit digitaalisesti.
- Tee kymmenen tällaista valokuva-teksti-kokonaisuutta.
- Luokassa esittelet valokuva-teksti-kokonaisuutesi omassa ryhmässäsi ja/tai kaikille.
- Keskeistä on verrata valokuva-teksti-kokonaisuuksia kehityspsykologisiin teorioihin. Eli miten valokuva-teksti-kokonaisuuksissa esille tulevat asiat
voidaan selittää kehityspsykologisilla teorioilla:
- Eriksonin psykososiaalisen kehityksen teoria
- Piagetin kognitiivisen kehityksen teoria
- Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria
- ym.
2. KEHITYSPSYKOLOGIA
s. 8-14, 19-69
Syntymää edeltävä kehitys
s. 28-31
• Syntymää edeltävät kehitysvaiheet:
- Soluvaihe
- kaksi ensimmäistä viikkoa hedelmöityksestä
- munasolu kiinnittyy kohdun seinämään
- Alkiovaihe
- 3. viikosta 11. viikkoon
- sydän alkaa toimia, verenkiertoelimistö muodostuu, raajat muodostuvat jne.
- Sikiövaihe
- 11. viikosta syntymään
- lapsi alkaa liikkua ja kehittyy
• Lapsi on altis fyysisiin epämuodostumiin ja kehityshäiriöihin erityisesti 3. raskausviikosta 3. kuukauteen
(ns. prenataaliset häiriöt)
Häiriöitä aiheuttavat:
- äidin huono ravitsemus, lääkitys, päihteet, stressi, ahdistuneisuus
- sairaudet raskauden aikana, esimerkiksi vihurirokko
- vaikeudet synnytyksen yhteydessä (hapenpuute)
• FAS = Fetal Alcohol Syndrome
FAS on äidin raskaudenaikaisen runsaan alkoholin käytön aiheuttama lapsen kehityshäiriö.
FASin oireina on mm. kehityksen jälkeenjääneisyys, alhainen älykkyys, oppimishäiriöt, pään ja kasvojen poikkeavuus sekä pienipäisyys, ärtyisyys, ylivilkkaus jne.
fas fetal alcohol syndrome child, Googlen kuvahaku
fas fetal alcohol syndrome teen, Googlen kuvahaku
fas fetal alcohol syndrome adult, Googlen kuvahaku
• AD/HD eli tarkkaavaisuushäiriö
AD/HD = Attention Deficit and Hyperactivity Disorder
AD/HD - tyypillisiä piirteitä:
- Tarkkaavaisuuden häiriöt
esimerkiksi ei voi keskittyä, jos joku vähänkin puhuu tai liikkuu tai kuuluu jotain ääniä
- Yliaktiivisuus
- Impulsiivisuus
AD/HD:n syynä ovat mahdollisesti perintötekijät sekä aivojen hapenpuute synnytyksessä.
Tarkkaavaisuushäiriöistä lasta voidaan auttaa kouluissa antamalla tuoliksi iso jumppapallo. Tällöin lapsi/nuori voi koko ajan istuessaan
olla pienessä liikkeessä. Tämä auttaa lasta/nuorta keskittymään.
ADHD:n on tutkittu johtuvan aivojen välittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja noradrenaliinin, heikosta toiminnasta.
Kun aivot ovat alivirittyneet, ne yrittävät virittää itse itseään etsimällä stimulaatiota kaikkialta.
Tämä voi näkyä esimerkiksi liikahteluna ja asiasta toiseen pomppimisena.
ADHD-oireinen saattaa haastaa jopa riitaa saadakseen aivot tyytyväisiksi.
ADHD-lääkityksessä käytetään psykostimulantteja, jotka vaikuttavat heikosti toimivien aineiden toimintaan.
Kun lääke kasvattaa esimerkiksi dopamiinin määrää aivoissa, aivojen ei tarvitse ponnistella itseään aktiivisemmiksi.
• CP = liike- eli motorisia häiriöitä aiheuttava aivovaurio CP = Cerebral Palsy
• Downin syndrooma (entinen mongoloidismi)
= 21 trisomia eli ihmisellä on
21. (kahdeskymmenes ensimmäinen) kromosomi kolminkertaisena
Tyypillisiä piirteitä:
- keskivaikea kehitysvammaisuus, jolloin Down-aikuisen päättelytaidot vastaavat 7–9-vuotiasta lasta
- estottomuus (esimerkiksi Down-nuorukainen pyrki koko ajan halaamaan söpöä nuorta naista)
- ulospäinsuuntautuneisuus
- itsepäisyys
• oppimista tapahtuu jo sikiökaudella
esimerkiksi japanilaisten Andon ja Hattorin tutkimus lentomelualueilla jo sikiökaudella eläneiden vauvojen tottumisesta lentomeluun
• syntymä on uuspsykoanalyytikkojen mukaan ihmisen traumaattisin kokemus
Vauvaikä
s. 25, 31, 34-35, 37-39, 42, 53-54, 58, 60-61, 63, 65, 68-69
• Vauva oppii aluksi tottumalla ja ehdollistumalla ja myöhemmin myös matkimalla
Oppimista on tapahtunut jo sikiökaudella:
esimerkiksi lapsi on tottunut (habituaatio) erilaisiin ääniin (äidin sydämenlyönnit, jotka myöhemminkin rauhoittavat)
Myös aiemmin esitelty japanilaisten Andon ja Hattorin tutkimus sikiöiden tottumisesta lentomeluun osoittaa oppimisen jo ennen syntymää.
• Muodostuu mielikuvia tutuista esineistä ja ihmisistä
VAUVAN AISTIT:
1. Tuntoaisti tärkein:
vauva kokeilee kaikkea suullaan, joka on herkkä kosketukselle
2. Hajuaisti
toimii heti,
oppimistuloksena lapsi erottaa kulttuurinsa suosimat ja vieroksumat hajut
3. Kuuloaisti:
toimii jo sikiövaiheessa;
lapsi reagoi rytmisiin ääniin (äidin sydänääni) ja puheen sävyyn
4. Makuaisti:
vauva erottaa karvaan ja makean ja perusmaut parissa viikossa
5. Näköaisti:
erottaa pimeän, valoisan ja värejä, hahmottaa kokonaisuuksia ja myöhemmin myös osat
REFLEKSIT eli heijasteet ovat tahattomia synnynnäisiä hermotoimintoja, useimmat suojaliikkeitä.
Lapsella on aluksi ns. primaareja eli ensisijaisia heijasteita, joista useat häviävät ensimmäisen ikävuoden aikana
keskushermoston (aivojen) kehittyessä:
- imemisrefleksi laukeaa suuta kosketettaessa
- tarttumisrefleksi käsissä ja jalkapohjissa
- sukellusrefleksi estää vauvaa hengittämästä vettä
(eli veden alla vauvan hengitys lakkaa)
- kävelyrefleksi
Kävelyrefleksi laukeaa, kun vauvaa pidetään pystyssä ilmassa ja vauvan jalkapohjat koskettavat kiinteän pinnan.
LIIKKUMISEN KEHITYS eli
MOTORINEN KEHITYS on:
1. Kefalokaudaalista eli päästä jalkoihin etenevää:
vauva kykenee ensin hallitsemaan päänsä, sitten kädet, sitten vartalonsa lihakset, sitten istuu ja vasta lopuksi hallitsee jalkansa
(seisoo ja kävelee)
|
KEFALOKAUDAALISUUS
|
|
PROKSIMODISTAALISUUS
|
|
|
|
Teksti keskellä pystyssä: KESKILINJA
|
ja
2. Proksimodistaalista eli kehon keskeltä sivuille tapahtuvaa:
ensin vauva hallitsee hartioiden lihakset, sitten käsivarren, sitten ranteen ja lopulta hallitsee sormien hienomotoriikan
• Kosketuskontaktit ovat tärkeitä vauvalle oman kehon hahmottamisessa
kosketuksen tärkeys, vrt. vauvahieronta
• On tärkeää antaa vauvalle huomiota, pitää vauvaa sylissä, heijata vauvaa, katsoa vauvaa ja puhua tai laulaa vauvalle ja pitää perustarpeista huolta
vauvan perusturvallisuus
 someäiti, tietokonepeli-isä tms.!!
KAHOOT: VAUVAIKÄ
ÄITI JA VAUVA - ÄITIYS
Lähde: Daniel Sternin haastattelu Suomen tv:ssä
(Daniel Stern, Wikipedia)
• äitiys:
- Yhdeksän kuukauden raskaus ja vauvan odottaminen
- Syntymän voimakas hormonimyrsky
äidille voimakas side vauvaan
• perhekolmio - Daniel Sternin teoria:
- Yleisesti ymmärretty perhekolmio:
|
ÄITI
|
|
ISÄ
|
|
|
|
|
|
|
VAUVA
|
|
- Daniel Sternin teoria perhekolmiosta:
|
ÄITI
|
|
ÄIDINÄITI
|
|
|
|
|
|
|
VAUVA
|
|
eli vauvan synnyttyä äiti usein turvautuu äitiinsä ja äidinäiti itsekin haluaa innokkaasti auttaa tytärtään ja olla mukana hoitamassa tyttärensä lasta
isä jää helposti syrjään
• vauvan syntymän jälkeen äidille muodostuu spontaanisti naisten tukiverkosto
• äiti on ohjelmoitu suojelemaan lasta
äidin pelot
• äitiys muuttaa naisen: kiinnostuksen ja pelon aiheet muuttuvat, joillekin naisille lopullisesti, joillekin joksikin aikaa
Minän muotoutuminen
eli minän synty
- Daniel Sternin teoria
s. 37-41
1. YDINMINÄN SYNTY
Vauvalle syntyy perustunne omasta itsestä syntymän jälkeen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana (0-3 kk) ja siihen sisältyy mm.
A. Kehonkaava, jolloin vauva tunnistaa kehonsa rajat
B. Kokemukset omista tunteista
(ilo, inho, hämmennys, kiinnostuneisuus, paha olo jne.)
C. Käsitys toisista ihmisistä (tunnistaa läheiset ihmiset, kasvojen piirteet, äänen, tuoksun jne.)
2. VUOROVAIKUTUKSELLINEN MINÄ
syntyy 3-6 kk:n iässä.
- vauvan tarkkaavaisuus suuntautuu ihmisiin
- on tärkeää, että vanhemmat kykenevät lukemaan vauvan sanattomia viestejä ja vastaamaan niihin oikealla tavalla
tunteiden säätely
"Vauvan sanattomia viestejä"?
Huomaa, että vauva ei osaa puhua, vaan viestii muuten, kuten katseella, äänillä ja raajojen heilutuksella.
Huomaa vauvan ääntelyn voiman vaihtelu ja kasvu:
- ynähdys eli pieni ääni
- isompi ynähdys
- jatkuvaa ääntelyä / pientä itkua
- itku
- kova ja voimakas itku
- rääkyminen
Yleensä vanhemmat oppivat reagoimaan vauvan viesteihin jo ennen kuin vauvan täytyy itkeä tai rääkyä.
- vastaavuuden periaate: vanhempi ymmärtää, mitä vauva eleillään ja ääntelyillään viestii
- sosiaalinen mallintaminen: vauva mallintaa aikuisen viestimää tunnetilaa ja palautteen perusteella tulkitsee omia sisäisiä kokemuksiaan
3. ITSEN EROTTUMINEN MUISTA
noin (6-8 kk)
- lapsi haluaa saada huomion ja jakaa tunnetilansa toisen kanssa, esimerkiksi innostuessaan jostakin lelusta  hän osaa erottaa oman sisäisen
kokemuksensa muiden kokemuksista
- vierastaminen osoittaa, että lapsi erottaa tutut vieraista
Vierastilannekoe (tai vierastilannemenetelmä) (s. 44-45), jossa lapsi jää huoneeseen yksin vieraan kanssa vanhemman lähdettyä pois
→ Miten lapsi reagoi vanhemman lähdettyä?
→ Miten lapsi reagoi vanhemman tullessa takaisin?
Vierastilannekokeen paljastamat kolme kiintymyssuhdetyyppiä (Bowlbyn teoria)
KAHOOT: MINÄN MUOTOUTUMINEN ELI MINÄN SYNTY - DANIEL STERNIN TEORIA
Herkkyyskausi ja kriittinen kausi
s. 12-13
HERKKYYSKAUSI
on kypsymisen kautta muodostunut kehitysvaihe, jolloin jonkin taidon oppimiskyky on nopeinta.
Lapsi on tällöin erityisen altis oppimaan jotain.
Perustuu hermosolujen välisten synapsiyhteyksien muodostumiseen ja turhien synapsiyhteyksien vähenemiseen.
Hyvä esimerkki on kävelemisen hallinta ja kielen oppiminen.
Huomaa: lapsi on erityisen herkkä oppimaan kieltä ja oppii myös vieraan kielen nopeasti.
Esimerkiksi monissa maahanmuuttajaperheissä lapsi oppii paikallisen kielen muiden lasten kanssa leikkiessään jo paljon ennen vanhempiaan.
Ja siksi lapsi on usein vanhempiensa tulkki!
Kypsyminen tarkoittaa aivojen kehityksen johdosta tullutta muutosta.
Esimerkiksi se, että lapsi alkaa kävellä, on kypsymisen aiheuttama.
Lapsi siis EI opi kävelemään!-
KRIITTINEN KAUSI
on ajanjakso, jolloin lapsen on saatava tiettyjä ärsykkeitä, tai muuten jokin taito jää syntymättä.
Hyvä esimerkki on kielen oppiminen. Vertaa ns. villilapset:
jos lapsi ei kuule ihmiskieltä ennen seitsemättä ikävuotta,
jää ihmisen symbolinen kieli lopullisesti vajaaksi (lapsi käyttää kieltä vain signaaleina).
wild child psychology. Googlen kuvahaku
LEIKKI-ALKUTEHTÄVÄ
Kirjoita mahdollisimman tarkka kuvaus lapsuutesi leikeistä eri ikäkausinasi.
Voit kirjoittaa sen joko suoraan paperille tai tee se tietokoneella ja sitten tulosta se tai se tulostetaan koulussa.
Tämän tekstin saat sitten ottaa kokeeseen materiaaliksi.
Tekstissä ei saa olla psykologisia tai kehityspsykologisia tietoja, vaan siinä tulee olla ainoastaan kuvaus lapsuutesi leikeistä.
Jos haluat, että tekstisi tulostetaan koulussa, lähetä se opettajalle tulostettavaksi viimeistään kaksi päivää ennen koetta.
KESKUSTELU:
Millaisia olivat lapsuutesi leikit?
- Ennen kouluikää (3 - 6/7-vuotiaana)
- Kouluiässä (6/7 - 11/12 -vuotiaana)
- Varhaisnuoruudessa (11/12 - 15 -vuotiaana)
Leikki
s. 56
• lasten rajaton mielikuvitus näkyy leikeissä
sand box play child Googlen kuvahaku
children playing Googlen kuvahaku
barbie play child Googlen kuvahaku
• lapsi työstää vaikeita asioita ja elämänsä ongelmia leikeissä.
Vaikeita asioita toistetaan leikeissä kerta toisensa jälkeen, kunnes lapsi pääsee asian yli.
Esimerkki:
Lapsi oli pudonnut portaissa.
Tämän jälkeen lapsi kerta toisensa jälkeen monen päivän ajan heitti nalleaan alas portaita, haki sitten nallen ja lohdutti sitä. Ja sitten sama
uudestaan...
• lapsi kokeilee ja harjoittelee eri rooleja leikeissään
Esimerkki:
Äidin, isän, koululaisen, nuoren, tyttöystävän, poikaystävän, poliisin, rosvon, hevosenhoitajan, supersankarin, sotilaan jne. rooli
• leikin käyttö terapiassa:
- terapeutti seuraa lapsen leikkiä (usein puoliläpäisevän peilin kautta)
- lapsi ilmaisee elämänsä ongelmia leikeissään
- terapeutti ottaa osaa leikkiin, kun leikkiä käytetään osana terapiaa
- joskus lapsen leikkiä seurataan rikostutkimuksen yhteydessä,
esimerkiksi lapseen kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö tai pahoinpitely
• leikki kehittää lapsen
- SOSIAALISUUTTA
esimerkiksi lelujen jakaminen muiden leikkijöiden kanssa sekä yhteisleikki
- TUNNE-ELÄMÄÄ
esimerkiksi pettymysten sietämisen oppiminen,
pieni lapsi saa leikeissä itsetuntoa, kun hän on leikissä iso, mahtava ja osaava
- KOGNITIIVISIA TAITOJA
havaitseminen, ajattelu, muisti ja luovuus (mielikuvitus!)
- PERSOONALLISUUTTA
lapsi leikeissään kokeilee eri rooleja ja harjoittelee eri rooleissa olemista ja samalla rakentaa omaa persoonallisuuttaan, eli sitä, millainen hän itse on
LEIKKI-ESSEE
Kirjoita essee aiheesta "Miten lapsuuden leikkini (2-4 kpl) kehittävät lasta eri tavoin?"
- Kerro leikkisi nimi.
- Esittele leikkisi eli kerro, ketkä ovat leikissä mukana, mitkä ovat leikkijöiden roolit,
mitä välineitä leikissä tarvitaan ja miten sitä leikitään.
- Analysoi, miten kyseinen leikki kehittää lapsen sosiaalisuutta, tunne-elämää ja kognitiivisia taitoja (havaitseminen, ajattelu,
muisti, ongelmanratkaisukyky, luovuus (mielikuvitus!)).
Analysoi kahdesta neljään erilaista leikkiä.
Leikin muodot
s. 56
1. Yksinleikki (2 v.)
2. Rinnakkainleikki (3 v.)
- lapsi leikkii omaa leikkiään
- toisen lapsen läsnäolo tajutaan,
mutta yhteyttä ei ole
3. Sivuava leikki (4 v.)
- lapsi lainaa tavaroitaan ja
välineet jaetaan toisen kanssa.
4. Yhteis- ja ryhmäleikit (5 v.- )
- kouluiän myötä
- alakoulusta lähtien tytöt ja
pojat leikkivät omissa ryhmissään
Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria
s. 42-47
• John Bowlby, Iso-Britannia, 1907–1990
Bowlby oli alunperin psykoanalyyttisen koulukunnan ihmisiä, mutta sitten irtautui siitä.
KOLME ERILAISTA KIINTYMYSSUHDETYYPPIÄ
1. TURVALLISESTI KIINTYNEET
- ilmaisevat todelliset tunteensa
- luottaa saavansa huomiota
- vierastilannekokeessa lapsi ilmaisee surunsa vanhemman poissaolosta (eli itkee).
Vanhemman tultua takaisin lapsi pyrkii vanhempansa syliin hakemaan lohdutusta ja ottaa lohdutuksen vastaan.
Lapsi jonkin aikaa "tankkaa turvallisuutta" vanhempansa sylissä ja jatkaa sitten leikkiä.
- turvallisesti kiintyneet lapset ovat empaattisempia, sosiaalisempia ja koulussa hakevat avoimesti ja suoraan opettajalta tukea.
2. VÄLTTELEVÄSTI KIINTYNEET
- käyttäytyvät kiltisti - välttävät ristiriitoja
- välttävät negatiivisten tunteiden ilmaisua
- vierastilannekokeessa ei reagoi vanhemman poistuessa.
Vanhemman tullessa takaisin ei etsi läheisyyttä tai lohdutusta, vaan pysyy vanhemmastaan erillään ja on etäinen.
3. RISTIRIITAISESTI KIINTYNEET
- vastustelevasti kiintyneet = ristiriitaisesti kiintyneet
- ilmaisevat itsensä voimakkaasti
(mm. hakevat häiriköinnillä huomiota)
- ajautuvat riitoihin muiden kanssa
- eivät luota siihen, että saavat huolenpitoa
- vierastilannekokeessa vanhemman poistuessa on surullinen ja voi itkeä.
Vanhemman palatessa lapsi etsii läheisyyttä, mutta samalla torjuu sitä. On vaikea lohduttaa.
• lapsen kiintymyssuhdetyyppi näkyy vierastilannekokeessa eli vierastilannemenetelmässä
Oppikirjan sivut 44-45
Vierastilannekokeen kehitti Bowlbyn oppilas ja työtoveri Mary Ainsworth.
KAHOOT: BOWLBYN KIINTYMYSSUHDETEORIA SEKÄ VIERASTILANNEKOE
Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria
s. 65-67
• Erik H. Erikson, USA, psykoanalyyttinen koulukunta
Erik H. Erikson oli myös psykoanalyytikko, eli terapeutti, joka antaa
psykoanalyyttistä terapiaa.
Alunperin Erik H. Erikson oli kotoisin Saksasta.
• ihminen kohtaa eri ikäkausina erilaisia KRIISEJÄ eli KEHITYSTEHTÄVIÄ, jotka uusi ikäkausi tuo ihmisen eteen
• kehitystehtävien hyvä läpikäyminen on tasapainoisen kehityksen ehto
ERIKSONIN TEORIAN VAIHEET
1. PERUSLUOTTAMUS –
EPÄLUOTTAMUS
ensimmäinen ikävuosi
- lapsi saa hyvän hoidon, huomiota ja rakkautta
perusluottamus
- myöhempi itseluottamus ja luottamus maailmaan perustuu paljolti ensimmäisenä ikävuotena syntyneeseen perusluottamukseen
2. ITSENÄISYYS – EPÄILY JA HÄPEÄ
toinen ja kolmas ikävuosi eli
yksi- ja kaksivuotias lapsi
- oman itsen hallinta:
- motoriikka (=liikkuminen) itsenäisyys
- virtsaamisen ja ulostamisen hallinta,
vanhempien tulee olla iloisia kakasta ja pissasta potassa itsenäisyys
3. ALOITTEELLISUUS - SYYLLISYYS
leikki-ikä, noin 3-7 vuotta
- lapsi on aktiivinen leikeissään, esimerkiksi aikuisroolileikit (kotileikeissä äiti, isä…)
- mielikuvituksen tärkeys (merirosvot, Batman, rosvot ja poliisit, hevosleikit…)
- lapsi kokeilee toiminnan rajoja
- lasta ei saa leimata (”paha”, ”tyhmä”)
( syyllisyys)
4. AHKERUUS - ALEMMUUS
kouluikä, 7v. - 12/13-v.
- lapsi on luonnostaan ahkera
- ei pidä vaatia täydellisyyttä
( alemmuus)
5. IDENTITEETTI – ROOLIEN
HAJAANNUS
nuoruus, noin 12-20 v.
- oman persoonallisuuden löytäminen
vrt. roolipelit tai tietokonepelit, jossa ollaan tietyssä
roolissa
= nuori kokeilee ja harjoittelee erilaisia rooleja
- maailmankatsomuksellinen pohdinta (uskonto, filosofiat, etiikka…)
6. LÄHEISYYS - ERISTÄYTYMINEN
varhaisaikuisuus, n. 20-35v.
- intiimit suhteet
- häiriönä donjuanismi = jatkuva valloittamisen tarve
vrt. ”jos ei lapsena ole saanut olla sylissä, kiertää myöhemmin sylistä syliin”
7. LUOMISKYKY - LAMAANTUMINEN
aikuisuus, noin 35-65 v.
- työ ja lapset: aikuinen luo työssään sekä luo uuden sukupolven
- luovuutta voi käyttää sekä ammatissa että harrastuksissa
8. MINÄN EHEYS - EPÄTOIVO
seniori-ikä, vanhuus eli
noin 65 v.
- ”olen elänyt hyvän elämän” eheys
- kauhu kuoleman edessä on usein epätoivoa hukkaan menneestä elämästä epätoivo
|
Muistisääntö (hyvä puoli): PIA AILLE
Muistisääntö (huono puoli): EESARELE
KAHOOT: ERIKSONIN PSYKOSOSIAALINEN KEHITYSTEORIA
Piagetin kognitiivisen kehityksen teoria
= Piagetin tiedollisen kehityksen teoria
s. 58-62
• kognitiivinen = tietoon liittyvä
• Piaget oli biologi korosti perimää ja kypsymistä
vrt. neuvostoliittolainen Vygotski korosti samaan aikaan ympäristön vaikutusta
TEORIAN KESKEISET TERMIT
• SKEEMA = järjestäytynyt toimintakokonaisuus, esimerkiksi kirjoittaminen, kävely, jääkiekon pelaaminen…
esimerkiksi pienen vauvan ensimmäinen skeema on imeminen. Lapsi tutkii kaikkia esineitä laittamalla ne suuhunsa.
Suuhun laittaminen on pienen lapsen toinen skeema.
Tässä siis vanhaa skeemaa (imeminen) käytetään uuteen tehtävään (suuhun laittaminen ja esineiden tutkiminen).
Tätä Piaget kutsui ASSIMILAATIOKSI eli SULAUTTAMISEKSI. Eli uusi toiminto sulautuu vanhaan skeemaan.
Assimilaatiossa eli sulauttamisessa skeema (tässä imeminen) ei siis muutu.
• AKKOMMODAATIOSSA eli MUKAUTTAMISESSA skeema muuttuu.
esimerkiksi jarrutuksen skeeman muuttuminen, kun vaihdetaan jalkajarrullisesta polkupyörästä käsijarrulliseen polkupyörään.
PIAGETIN TEORIAN VAIHEET
s. 58-59
1. SENSOMOTORINEN VAIHE
0-2 -vuotias lapsi
- lapsen kognitiivinen toiminta ilmenee
- Sensorisena = aistitiedon vastaanotto
- Motorisena = liikkumisena
- ensimmäisen ikävuoden lopussa pitäisi syntyä esinepysyvyys, eli käsitys siitä, että esineet ovat olemassa
myös silloin, kun niitä ei näy
esimerkiksi jos vauvalle on syntynyt esinepysyvyys, vauva lähtee tavoittelemaan nallea kiertämällä eteen laitetun esteen.
- tämän vaiheen aikana pitäisi syntyä myös symbolifunktio = lapsi ymmärtää sanan ja sen edustaman asian liittymisen yhteen.
Esimerkiksi  = "auto"
2. ESIOPERATIONAALINEN VAIHE
noin 2 - 6/7 -vuotias lapsi
- mielikuvituksen suuri osuus: mielikuvitusleikit ja mielikuvitusolennot sekä mielikuvitusystävät
- lapsi sitoutunut omaan näkökulmaansa
Esimerkiksi
”Missä asut?” ”Häh, kotona”
- säilyvyyden huono ymmärtäminen
Esimerkki 1:
lapsi ei vielä ymmärrä, että kun vettä kaadetaan kapeasta lasista leveään lasiin, niin veden pinta jää matalammalle.
Lapsi voi keksiä selityksiä, että vesi kaatui lattialle, tai että aikuinen taikoi veden pois.
Esimerkki 2:
kummassa on enemmän:
…………
. . . . .
esioperationaalisessa vaiheessa lapsi sanoisi, että alemmassa on enemmän, koska sen jono on pitempi.
- virheelliset analogiat = kahden samankaltaisen asian virheellinen rinnastus
Esimerkiksi hangelle kaadettu kesäkeitto tuo kesän tai kattilaan pillillä puhaltaminen keittää ja kypsyttää perunat!
3. KONKREETTISTEN OPERAATIOIDEN VAIHE
noin 6/7 – 11/12 -vuotias lapsi
- sitoutuminen omaan näkökulmaan vähenee: asioita voi olla olemassa vaikkei niitä näkisikään:
menneisyys – tulevaisuus
- kognitiivista kehitystä tapahtuu monella eri tavalla:
LUOKITTELU:
esimerkiksi
mänty ja kuusi puu
KÄSITTEIDEN YMMÄRTÄMINEN
SYY-SEURAUS –SUHTEET:
maaginen ajattelu vähenee
KÄÄNTEISET OPERAATIOT:
esimerkiksi
kun 1+2=3,
niin 3-2=1
SÄILYVYYKSIEN YMMÄRTÄMINEN:
lapsi ymmärtää, että kun vettä kaadetaan kapeasta lasista leveään lasiin, niin veden pinta jää matalammalle
- operaatio =asia osataan kääntää mielensisäisesti eli ajattelulla
- ajattelun konkreettisuus näkyy mm. sananlaskujen ymmärtämisessä,
Esimerkiksi ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” ”Vyö!”
4. FORMAALISTEN OPERAATIOIDEN VAIHE
noin 11/12 -vuotias
- välittömät havainnot eivät enää ole ajattelun perustana
ajattelun abstraktisuus lisääntyy
eettinen ja maailmankatsomuksellinen pohdinta
- aikaulottuvuudet hallintaan
menneisyys-nykyisyys-tulevaisuus
- luokittelu kehittyy
Esimerkiksi kuinka monta erilaista ruokaa saa näistä:
- kolme salaattia
- kolme lisuketta
- kolme pääruokaa
- käsitehierarkiat ymmärretään
• Piagetin jälkeen on tajuttu, että ihmisellä voi olla vielä yksi kognitiivisen kehittymisen vaihe: postformaalinen ajattelu
5. POSTFORMAALIN AJATTELUN VAIHE
Postformaalisessa ajattelussa aikuinen ihminen ymmärtää ajattelunsa rajoittuneisuuden ja tietonsa ja päätelmiensä epätäydellisyyden.
KAHOOT: PIAGETIN PSYKOSOSIAALINEN KEHITYSTEORIA
Lähikehityksen vyöhyke
s. 60
• käsitteen loi venäläinen Vygotsky
• lähikehityksen vyöhykkeellä tarkoitetaan tilaa yksilön nykyisen kehitystason ja seuraavan kehitystason välillä
Lähikehityksen vyöhykkeellä yksilöllä on mahdollisuus sopivan avun (esimerkiksi isän tai äidin antama apu) turvin oppia taito, jota hän ei yksin
vielä oppisi, ja yltää suorituksiin, joihin hän ei pääsisi ilman ulkoista tukea.
Hyvä esimerkki tästä on polkupyörällä ajamisen oppiminen.
POHDINTA TAI KESKUSTELU PARIN KANSSA TAI RYHMÄSSÄ
1. Millainen on leikki-ikäinen ja leikki-ikäisen maailma?
Kerää muistojasi ja huomioita pikkuveljistäsi ja -sisaruksistasi ym.
2. Miten kouluikäinen lapsi eroaa leikki-ikäisestä?
Eli miten lapsi alkaa muuttua ja muuttuu siinä taitekohdassa, kun hän menee kouluun noin seitsenvuotiaana?
3. Onko eroa siinä, kumpaa sukupuolta lapsi on?
Millaisia eroja?
Leikki- ja kouluikä
s. 22-24, 25-28, 35-36, 40-41, 42-44, 55-57, 58-61, 63-64, 65-66, 68
• Leikki- ja kouluiän keskeiset piirteet on esitelty kehitysteorioiden yhteydessä (mm. Erikson, Piaget ja Stern)
• Ideologinen leikkiaseiden vastustus.
1970-luvulta alkaen on ollut ideologista leikkiaseiden vastustamista: leikkiaseet on kielletty, niitä ei ole saanut viedä päiväkotiin ja
jos lapsi on tehnyt vaikka lego-palikoista pistoolin, on päiväkodin henkilökunta tullut nopeasti ja purkanut sen.
Tämän ideologian takana on ollut ehkä hippien peace-love -ihanteet, länsimainen rauhanliike sekä vihervasemmistolainen ajattelutapa.
Todellisuudessa pyssyleikit ovat hyvin tärkeä osa poikien kehitystä: pyssy antaa pienelle ja heikolle pojalle tunteen voimasta ja mahtavuudesta.
Pyssyleikkien avulla poika myös harjoittelee miehistä roolia.
Niin luontaisia ovat leikkipyssyt leikki-ikäiselle lapselle, että jos ne on kielletty ja lego-pistoolit purettu, tulee ulkona mistä tahansa puukepistä pojalle pyssy.
Pyssyleikit ovat yhtä tärkeä osa pienten poikien elämää kuin hoivaleikit (esimerkiksi vauvanuket) ovat tärkeitä pienille tytöille.
• Ideologinen lapsen sukupuolen kieltäminen.
Samanlaisissa ideologisissa ympäristöissä, joissa syntyi pyssyleikkien kieltäminen, syntyi myös ajatus siitä, että lapsen sukupuolta ei saa korostaa
tai vielä jyrkemmin, sitä ei saa millään tavalla tuoda esille, vaan se pitää häivyttää.
Ruotsissa on esimerkiksi ainakin yksi päiväkoti, jossa lasta ei koskaan kutsuta sukupuoleen viittaava sanalla han, hon, pojke, flicka...
Myös eri sukupuolien luonnollinen toimintatapa pyritään häivyttämään tai jopa kieltämään, esimerkiksi jos poika ei keksi mitä leikkiä, hänelle ei anneta pikkuautoa
vaan pikemminkin nukke.
Tämän ideologian kannattajat luulevat olevansa edistyksellisiä, mutta todellisuudessa tuo on melkoista väkivaltaa lapsia kohtaan: oma sukupuoli ja sen mukainen
toiminta on tärkeää lapsen kehityksen kannalta.
POHDINTA TAI KESKUSTELU PARIN KANSSA TAI RYHMÄSSÄ
1. Miten nuori eroaa kouluikäisestä?
Eli miten lapsi alkaa muuttua ja muuttuu siinä taitekohdassa, kun hän kasvaa nuoreksi?
2. Onko eroa siinä, kumpaa sukupuolta lapsi/nuori on?
Millaisia eroja?
Nuoruus
s. 32-33, 36, 41, 45, 49, 56-57, 59, 61, 65-66, 68
Nuoruus on siirtymävaihe lapsesta aikuiseksi.
Perinteiset nuoruusiän vaiheet:
1. Varhaisnuoruus
(12-15 -vuotias)
- murrosikä eli puberteetti alkaa
- kuohuntavaihe
- fyysinen kypsyminen aikuisuuteen alkaa
- emotionaalinen irtautuminen vanhemmista alkaa tapahtua
- uudet kaikkivoipaisuuskuvitelmat
- tukena ystävät ja nuorisokulttuuri
- uusi uhma (näkyy mm. tunteiden projisoimisessa eli heijastamisessa vanhempiin, opettajiin jne.)
2. Nuoruusiän keskivaihe (15-18 v.)
- oman identiteetin etsintä
- nuoruuden kriisit: ihmissuhteet, uranvalinta
- kavereiden sosiaalinen normipaine
- tavoitteena identiteetin löytäminen sukupuolisuudessa, ammatissa, yhteisössä, yhteiskunnassa, kulttuurissa
- nuori ei ole enää holhottava, vaan aktiivinen osallistuja
3. Myöhäisnuoruus (18-25 v.)
- identiteetti vakiintuu
- tunne-elämä tasoittuu
- pyrkimys seurustelusuhteeseen
- tulevaisuus tärkeää
- uusi irtautumisen vaihe
• Protestivaiheessa (vaihe 1) nuori kapinoi eron ahdistuksen ja toisaalta erohalun vuoksi
• Hajoamisen vaiheessa (vaihe 2) lapsuuden ihmissuhteiden tilalle tarvitaan uusia ihmisiä
• Uudelleenmuokkautumisen vaiheessa (vaihe 3) yksilöidytään, löydetään uudet ihmiset ja turvallisuus
• Oman käsityksen itsestä tulisi olla tasapainossa muiden käsityksen kanssa
- toisin sanoen subjektiivisen ja objektiivisen identiteetin tulee olla tasapainossa
- subjektiivinen identiteetti = ihmisen oma käsitys itsestään
- objektiivinen identiteetti = muiden käsitys ihmisestä
- häiriönä narsismi = itserakkaus
Kreikkalainen taru: kertomus Narkissos-nuorukaisesta, joka eläisi vanhaksi, ellei koskaan
näkisi itseään. Hänestä kasvoi nuori komea mies, johon kaikki naiset rakastuivat, mm. Echo-niminen nymfi. Narkissos ei näe häntä.
Echo suuteli Narkissosta, mutta tämä pakeni huutaen, ettei voi sietää häntä suutelevia naisia. Rakkauden jumalatar Afrodite
rankaisi Narkissosta sallimalla hänen nähdä oma kuvansa veden pinnasta, Narkissos rakastui omaan kuvaansa eikä voinut enää
poistua kuvansa luota vaan turhautuneena tappoi itsensä. Apollo-jumala muutti kuolleen Narkissoksen narsissiksi.
POHDINTA TAI KESKUSTELU PARIN KANSSA TAI RYHMÄSSÄ
1. Miten aikuinen eroaa nuoresta?
Eli miten nuori alkaa muuttua ja muuttuu siinä taitekohdassa, kun hän kasvaa aikuiseksi?
2. Onko eroa siinä, kumpaa sukupuolta kyseinen ihminen on?
Millaisia eroja?
Aikuisuus
s. 36, 41, 59, 61, 65-67, 68
• vähän yli 20-vuotiaana ihminen on fyysisen kehityksensä huipulla
• biologisesti paras aika lasten hankkimiseen on n. 20-vuotiaana
• symbioottinen parisuhde:
- seurustelun ja avioliiton perusta luodaan jo varhaislapsuudessa: perusturvallisuus
- rakastumiseen liittyy regressio (=taantuma): paluu vauvaiän kaltaiseen symbioosiin suhteessa rakastettuun
- seksuaalisuuden muovautuminen osaksi persoonallisuutta tapahtuu parhaiten turvallisessa, läheisessä ja pysyvässä parisuhteessa
• postformaalinen ajattelu, jossa aikuinen ihminen ymmärtää ajattelunsa rajoittuneisuuden ja tietonsa ja päätelmiensä epätäydellisyyden
• erilaisia aikuisiän kriisejä
- lastensaantivaikeudet
- työttömyys
- avioero
Suomessa vuosittain noin 13000 avioeroa
- lapset lähtevät kotoa
- omat vanhemmat kuolevat
- elimistössä muutoksia, voimat heikkenevät, naisilla vaihdevuodet noin 50-vuotiaana
- siirtyminen vanhuuteen
• työ on yleensä tärkeä asia aikuisuudessa:
- työn avulla ihminen hankkii itselleen elannon ja toimeentulon - moni kokee raskaaksi sen, jos joutuu elämään muiden elättinä tukien varassa
- työn avulla ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan (usein juuri työttömät jättävät äänestämättä ja he eivät yleensä asetu ehdolle vaaleissa)
- työn avulla ihminen saa aseman ja ammattiroolin, joista voi olla ylpeä
- työn avulla ihminen voi auttaa muita ja saa siten tyydytystä elämäänsä - elämä koetaan mielekkääksi eikä tule tunnetta, että elämä menee hukkaan
- työn avulla ihminen saa tuloja, joilla voi auttaa läheisiään (lapsiaan ja vanhempiaan) - ihminen saa iloa
- työn avulla ihminen saa säännöllisen rytmin ja ryhtiä elämäänsä
varsinkin pitkittynyt työttömyys usein altistaa kaljoitteluun, tissutteluun ja pössyttelyyn, kun päihteillä etsitään täytettä tyhjään elämään
- ihminen kokee pettymystä, kun ei voi antaa lapsilleen parasta mahdollista mallia hyvään elämään
- varsinkin pitkittynyt työttömyys on stressaavaa, aivan yhtä stressaavaa kuin liiallinen työnteko
- huomaa: vaikka ei olisi palkkatyötä, ihminen voi tehdä työtä, jolla auttaa muita.
Esimerkkejä:
- pihatöiden teko (lumenluonti, haravointi...) oman talon (esimerkiksi kerrostalon) pihan lisäksi lähellä asuvan vanhuksen pihassa
- auttaa tuttuja ja naapureita lastenhoidossa ja muuten
- auttaa vanhoja ihmisiä sähköisten laitteiden kanssa (esimerkiksi kännykkä,televisio, lamppujen vaihto...)
- auttaa muutoissa
- ottaa osaa talkoisiin
- jne...
• lastenlasten suuri merkitys elämään mielekkyyttä tuovana asiana
Huomaa: kaikilla ei ole lapsenlapsia.
POHDINTA TAI KESKUSTELU PARIN KANSSA TAI RYHMÄSSÄ
1. Miten vanha ihminen eroaa työikäisestä ihmisestä?
Eli miten ihminen alkaa muuttua ja muuttuu siinä taitekohdassa, kun hänestä tulee vanha?
2. Onko eroa siinä, kumpaa sukupuolta kyseinen ihminen on?
Millaisia eroja?
Seniori-ikä eli vanhuus
s. 33, 36, 65-67, 68
• eläkeikä aloittaa vanhuuteen siirtymisen, mutta nykyään useat 65-vuotiaat ovat niin hyväkuntoisia,
että vanhuudesta voidaan puhua vasta 70-75 –vuoden iässä.
• ”vanhus” tai ”vanhuus” –sanoja pidetään usein leimaavina ja siksi suositaan sanoja seniori tai ikääntynyt.
• tyypillisiä piirteitä vanhuudessa eli seniori-iässä:
- toverisuhteet muuttuvat,
esimerkiksi työn ihmissuhteet jäävät pois.
Vaarana yksinäinen vanhuus.
Toisaalta uusia ystäviä voi saada mm. yhdistystoiminnasta.
- harrastusten ja mielekkään tekemisen tärkeys.
Vaarana kykenemättömyys löytää uusia harrastuksia.
- lastenlasten suuri merkitys
Huomaa: kaikilla ei ole lapsenlapsia.
- muistin ja havaitsemisen heikentyminen voivat tehdä vanhasta ihmisestä epäluuloisen ja muita syyttävän ja aggressiivisen ja/tai aran.
esimerkiksi muistiongelmainen voi syyttää jotain läheistään tavaroiden ja rahan katoamisesta.
- puolison kuolema
- elämän rajallisuuden tiedostaminen
POHDINTA TAI KESKUSTELU PARIN KANSSA TAI RYHMÄSSÄ
1. Miksi jotkut ihmiset alkavat vihata muita ihmisiä ja/tai itseään?
(esimerkiksi kouluampujat)
2. Miksi jotkut eivät välitä itsestään?
Elämänkaari -
Ihmisen psyyke ja taidot rakentuvat aikaisempien vaiheiden päälle
s. 13-14
• ihmisen kehityksessä ensimmäiset vaiheet ovat tärkeimpiä
• kehityksessä jokainen vaihe rakentuu edellisten pohjalle:
|
Täysin ongelmaton kehitys on harvinainen, ehkäpä jopa mahdoton.
Kehityksen ”pyramidin” voivat kaataa esimerkiksi insesti prostituutio
tai lapsuuden tai nuoruuden vakavat ongelmat huumeet, rikollisuus.
Lehtileike: Äitini haudalle menen vain kusemaan.
|
Kehityksen ”pyramidin” voivat suoristaa korvaavat kokemukset:
- hyvä ihmissuhde, esimerkiksi isoäiti tai naapurin täti, joka antaa kaakaota ja voileipiä sekä turvallisuutta, kun kotona kaikki on pielessä
- nuoruudessa seurustelusuhde voi muodostua tärkeäksi korvaavaksi kokemukseksi
- harrastuksen vetäjä tai valmentaja voi usein olla lapselle ja nuorelle korvaava kokemus, esimerkiksi tärkeä isä- tai äitihahmo
- nuoruus on ”toinen mahdollisuus”, koska ihminen voi jo itse etsiä korvaavia kokemuksia, esimerkiksi harrastusten yhteydessä tai seurustelusuhteessa
GENOTYYPPI = ihmisen perimä
FENOTYYPPI = ihminen sellaisena kuin on
• kehityspsykologisen taustan huomioon ottaminen ei kuitenkaan ole determinismiä, eli että menneisyys
(esimerkiksi lapsuus ja nuoruus) määräisi tulevaa elämää.
Yksilöillä on aina valinnan mahdollisuus, vaikka joillain ihmisillä tasapainoiseen elämään pääseminen vaatii
enemmän kuin joltakin toiselta.
• ns. Matteus-vaikutus (s.14):
”Jolla on, sille annetaan.
Jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin vähä, mikä hänellä on”,
Esimerkkejä:
|
lasta kehutaan,
turvallinen ja
rakastava
ympäristö
|
|
hyvä itsetunto,
menestys
koulussa
|
|
rohkeus,
menestys
|
TAI
|
lasta alistetaan,
turvaton ja kylmä
ympäristö
|
|
huono itsetunto,
heikko menestys
koulussa
|
|
pelokkuus
uhma
ongelmat
|
• suoraa ennaltamääräytymistä ei kuitenkaan ole,
esimerkiksi
|
vaikea lapsuus
ja murrosikä,
vaikea koti-
ympäristö
|
|
halu näyttää,
että on joku;
oppii, että mitään
ei saa helpolla
|
|
kova työnteko
ja menestys
|
• lapsen juoksu, liikkuminen, peuhaaminen, kiipeily ym. motorinen harjoittelu (motorinen=liikkumiseen liittyvä)
on tärkeää tiedolliselle kehitykselle (=kognitiiviselle kehitykselle).
Lasta ei kehitä pelkkä kehittävien lauta- tai tietokonepelien ääressä istuminen.
esimerkiksi
kömpelyys
kognitiiviset häiriöt, kuten kielihäiriöt.
SENSOMOTORINEN TAITO
sensorinen = aistimiseen liittyvä
motorinen = liikkumiseen liittyvä
|
KOGNITIIVISET
VAIKEUDET→ → →
|
|
SENSOMOTORINEN HUONO TAITO→ →
|
• humoristinen esimerkki ihmisen elämän muuttumisesta ja kehittymisestä on seuraava:
Mitä nainen rakastaa eri ikäisenä?
- vauvana ja pikkulapsi-ikäisenä tyttö rakastaa äitiään
- leikki-ikäisenä tyttö rakastaa isäänsä
- kouluikäisenä tyttö rakastaa opettajaansa
- varhaisnuorena tyttö rakastaa rock-, filmi- ja urheilutähtiä
- nuorena tyttö rakastaa poikia (tai tyttöjä)
- varhaisaikuisena nainen rakastaa miehiä (tai naisia)
- aikuisena nainen rakastaa lapsiaan
- myöhäisen aikuisuuden vaiheessa nainen rakastaa puutarhaansa
- vanha nainen rakastaa lapsenlapsiaan
KOEALUE - oppikirjana Lukion psykologia, Kehittyvä ihminen PS 2, Peltomaa ym., Opintoverkko
uusi, vuoden 2021 ops.
- sivut 8-69
ja tietysti tämän nettisivumme asiat
|
|
|
