Hyödyn ajan kristillisyyden pääsivu
|
Andreas (Antti) Chydenius
Merkittävin valistusajan miehistämme oli Alavetelin kappalainen, sittemmin Kokkolan kirkkoherra Antti Chydenius, joka on tullut tunnetuksi talouspoliittisista julkaisuistaan ja toiminnastaan valtiopäivillä. Chydeniuksen kirjoitelmista on sanottu, että jos ne olisi julkaistu jollakin yleisesti tunnetulla kielellä, ne luettaisiin epäilemättä taloustieteen klassisimpiin teoksiin. Hän kirjoitti teoksensa kuitenkin ruotsiksi, joten niitä ei luettu muualla Euroopassa. Hänen pääteoksensa "Kansallinen voitto" (Den nationnale vinsten) sisältämät taloudellisen liberalismin¹ periaatteet ovat pääkohdiltaan samat kuin ne, jotka skotlantilainen kansantaloustietäjä Adam Smith 11 vuotta myöhemmin toi julki maailmankuulussa teoksessaan "Kansakuntien rikkaus".
Rahan arvosuhteen määräämistä koskeneen kirjoituksensa johdosta Chydenius joutui pappisäätynsä määräaikaisesti erottamaksi. Hänen esityksensä mukainen ratkaisu kuitenkin toteutettiin menestyksellisesti valtakunnassa Kustaa III aikana. Chydeniuksessa yhdistyi puhdasoppisuuden raamatullisen suunnan henkiseen perintöön vakava pietistinen uskonkäsitys. Pietistinen korostus tuntuu mm. niissä varoituksissa joita hän kohdisti itsevarmoihin synnintekijöihin ja kuolleeseen uskoon, sekä siinä vakavuudessa, jolla hän muistutti pappeja heidän hengellisestä vastuustaan. Hyödynajan parhainta papistoa edustavan Chydeniuksen ansioita on, että protestanttisiin kirkkokuntiin kuuluville ulkomaalaisille annettiin uskonnonvapaus vuonna 1741 ja että samat oikeudet myönnettiin kaikille ulkomaalaisille kristityille 40 vuotta myöhemmin, samoin painovapauslaki. Kun Chydenius taisteli vapaudenvaatimuksen pohjalta myös aikansa "palkolliskysymyksissä", voidaan häntä perustellusti pitää myöhemmän työväenliikkeenkin esitaistelijana. Aivan puoskarin asteelle Chydenius ei jäänyt lääketieteellisissäkään taidoissansa, joita hän sovelsi käytäntöön varsinkin Alavetelin aikanansa. Hän itse kertoo lääkärintyöstään seuraavasti:
|
TAKAISIN USKONTO SUOMESSA JA
SUOMEN KIRKKOHISTORIA -SIVULLE