Ruotsin kuninkaan Kaarle XII karoliiniupseereita jäi paljon vangiksi, kun Ruotsi-Suomen armeija hävisi Suuressa Pohjan sodassa (1700-21) etelä-Venäjällä käydyn Pultavan taistelun 28.6.1709.

Karoliiniratsumies

Karoliiniupseerit joutuivat sotavankeuteen Siperiaan. Siellä he tutustuivat pietismiin. Saksan pietismin keskeinen hahmo August Hermann Francke mm. lähetti kirjoja ja rahaa Siperiassa sotavankeudessa oleville suomalaisille ja ruotsalaisille sotilaille. Pietismi korostaa henkilökohtaista uskoa ja hurskasta elämää.

Karoliiniupseerit pääsevät vankeudesta.

Kun sota Venäjää vastaan lopulta päättyi Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721, pääsivät karoliinisotilaat palaamaan Suomeen ja Ruotsiin.

Karoliiniupseerit palaavat kartanoihinsa.

Palattuaan sotavankeudesta karoliiniupseerit toivat myös uudet uskonnolliset ajatukset mukanaan. Pietismin aatteet alkoivat levitä ja vaikuttaa Suomessa ns. kartanopietisminä. Pietistinen liike vaikutti erityisesti Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson aateliskartanoissa. Kartanopietismin keskushenkilönä oli Kaarle Kustaa Armfelt (1666-1736). Muita keskeisiä vaikuttajia olivat eräät Creutzin ja Wreden sukujen jäsenet. Creutzin suvun kautta pietistisiä vaikutteita sai perheen kotiopettajana toiminut nuori Abraham Acrenius (1706-69), joka myöhemmin pappina johti Lounais-Suomen rukoilevaista herätysliikettä. Rukoilevaisuus on vanhin Suomen ev.lut. kirkon herätysliikkeistä.

LÄHDE: Spectrum tietokeskus - Pietismi (WSOY)

Teksti ja kysymykset: Timo Muola
Piirrokset: Salla Repo
Piirroksien skannaus ja käsittely ja valokuva
sekä nettisivun teko: Timo Muola

TAKAISIN USKONTO SUOMESSA JA
SUOMEN KIRKKOHISTORIA -SIVULLE

TAKAISIN PÄÄSIVULLE