Johdanto

Paavo Ruotsalainen oli eräänlainen Jumalan hullu. Paavo kulki pitkin kyliä ja seuratuvissa julistamassa salattua Jumalan viisautta, joka on ilmoitettu vain yksinkertaisille, vaan ei viisaille ja filosofeille. Paavon sanoma oli talonpoikaiskielelle muutettua paavalilaista ristinteologiaa. Olihan Paavo Ruotsalainen itsekin talonpoika. Paavalin tapaan myös Paavo kirjoitti kirjeitä. Hän saneli ne kirjurille kuten Paavali. Osa kirjeistä oli kirjoitettu yksityishenkilöille, osa seurakunnille ja allekirjoituksena Paaval Ruotsalainen tai puumerkki talonpoikaistapaan. Jo varhaisessa vaiheessa hän oli poistanut kirkonkirjoista toisen nimensä Henrik. Ehkä hän teki sen voidakseen olla lähempänä esikuvaansa.

Elämä 1800-luvun Savossa -
maailmanlopun odotusta ja hurmosilmiöitä

Paavo Ruotsalaisen elämä ja toiminta sattui erääseen historian vaiheeseen, jolloin maailmanlopun odotukset olivat myös poikkeuksellisen korkealla. Maamme oli monien yhteiskunnallisten mullistusten pyörteissä. Uudet tuulet olivat alkaneet puhaltaa jo 1700-luvun puolivälissä ja prosessi jatkui 1800-luvun puoleenväliin saakka, - siis Paavon kuolemaan saakka. Uuden ajan muovautuminen merkitsi spontaaneja herätyksiä ja toisaalta juuri herätykset muovasivat tulevaa.

Ihmiset puhuivat kielillä, vaipuivat transsiin, oli unissasaarnaajia, näkyjä ja profetioita. Monet odottivat maailmanloppua. Sielut olivat äärimmilleen virittyneitä. Kun kirkonkellot soivat tai hautaussaattue kulki ohi, ihmiset pyrskähtivät itkuun. Työt pellolla jätettiin kesken, kun isäntämiehet, raavaat suomalaiset miehet juoksivat pappilaan ostamaan hengellistä kirjallisuutta. Luonnonilmiöt tai oudot äänet herättivät synnintuntoon.

Pikkukuvassa Savossa 1796 Telppäs-niityllä tapahtunut ihme ja hurmos. Silloisen Iisalmen pitäjän Savojärven kylässä parin talon väen yllätti heinäpellolla outo ilmiö. Kesken heinäntekoa tuli tuulenpuuska ja ihmiset kokivat, että aivankuin suuri käsi olisi kaatanut heidät maahan. Tästä kokemuksesta syntyi hurmoksellinen herätys.

Helvetin tulien pelot ja kuvat taivaan ihanuuksista purkautuivat unissa ja näyissä. Monilla paikkakunnilla ilmeni lapsiherätyksiä. Jopa 5-6 -vuotiaat lapset esiintyivät parannus- ja katumussaarnaajina.

Pietismin tulo ja henkilökohtaisen uskon korostus

Paavo Ruotsalainen oli jokaisessa solussaan tämän murrosajan lapsi. Kylmäkiskoinen puhdasoppisuuden aika oli vaihtumassa pietismin ja romantiikan ajaksi. Uusi aika merkitsi mm. sitä, että ihmiset joutuivat lunastamaan olemassaolon oikeutuksen nyt yksilöllisesti. Aikaisemmin kirkko oli ymmärretty kuin kanaemoksi, joka siivillään suojeli poikasiaan. Oli tukeuduttu yhteisöön, sukuun ja säätyyn. Jokaisella oli ollut oma paikkansa yhteisössä. Kirkko oli opettanut, että siinä oli ikiaikainen Jumalan säätämys. Perheen isä oli hoitanut jumalasuhteen, yksilön vastuuta kuolemankaan edessä ei ollut. Ennen oli riittänyt ajatus: "niin kuin isät ennen". Nyt kuitenkin valistuksen hedelmänä ja pietismin myötä yksilön vastuu oli nousemassa uudella tavalla esiin. Muuttuvan ajan myötä myöskään lapset eivät välttämättä enää kasvaneet vanhempiensa kuviksi eivätkä seuranneet heidän jälkiään. Isä tahtoi Paavosta työlleen jatkajaa torppaan, äiti olisi halunnut panna poikansa oppiin ja toivoi hänelle koulutusta ja toisenlaista yhteiskunnallista asemaa.

Paavo eli ristiriitaisessa tilanteessa. Paavon isästä mainitaan, että hän ei ymmärtänyt, miksi joku tarvitsi uskonasioita enemmän kuin toinen. Kun Paavo tarvitsi niitä yli kohtuuden, oli se häpeä koko suvulle. Isä edusti tästä syystä Paavolle ristiriitaa, joka varmasti kertautui monikertaisena hänen Jumala-suhteessaan. Sovintoa ja sovitusta oli vaikea löytää, koska isän malliksi oli muodostunut tuomio ja hylkäämisen pelko. Nuori Paavo eli elämänsä ensimmäistä vaihetta lain alaisena.

Eläminen nälkärajalla -
tehoton maanviljely ei tuota tarpeeksi kasvavalle väestölle

Heikki Ylikangas on todennut, että savolainen talonpoika ei olisi kyennyt miettimään pelastusta ja kadotusta näkemättä ensin ympärillään yksilöllistä taloudellista nousua ja laskua, menestystarinoita ja romahduksia. Kaskiviljely oli tullut tiensä päähän. Vuosien 1810-1870 välisenä aikana Suomen väestö kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Väestön kasvusta johtuen uusia kaskimaita ei enää ollut. Kasvu oli voimakkainta juuri Savossa, Pohjanmaalla ja Oulun läänissä ja suurinta tilattoman väestön keskuudessa. Tilallisten määrä pysyi lähes samana. Vanhat talot suorastaan pursusivat väkeä. Tilojen jakamista ei suoritettu, vanhin poika sai kaiken, muut joutuivat torppareiksi tai syrjään. Valtio suosi suuria veroyksikköjä. Metsät oli käytetty ja vanhoille kaskimaille jouduttiin palaamaan liian pian. Sadot jäivät tästä syystä pieniksi. Ihmiset elivät nälkärajoilla ja syystäkin leipään jouduttiin sekoittamaan pettua¹, jouduttiin "hakemaan lainaa oravalta", kuten Paavo sanoi.

¹ Pettua saatiin puun kuoren alla olevasta, jonkin verran ravitsevasta nilakerroksesta. Maku oli tietysti melko paha.

Paavo Ruotsalaisen lapsuus

Paavon lapsuuden koti ei ollut millään erityisellä tavalla uskonnollinen. Paavosta kehittyi kuitenkin jo hyvin varhaisessa vaiheessa jotain muuta, kuin mitä isä Vilppu olisi toivonut. Kuusivuotiaana Paavo sai sedältään Raamatun.

Paavo Ruotsalainen lukee lapsena Raamattua.

Tiettävästi jo kymmenvuotiaana hän oli lukenut sen kannesta kanteen, elämänsä aikana kolmeen kertaan. Hän luki Raamattua kannon nokassa ja uunin päällä ja samaistui lukemaansa. Raamatun kuvat syöpyivät hänen sielunsa syvyyksiin. Sanotaan, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa Paavo oli varma siitä, että hän oli rikkonut kasteen liiton. Hän luki Raamattuaan tuomion pelossa ja lain alaisena.

Paavon varhaislapsuus oli ollut melko turvattua. Hänen ympärillään oli perinteinen suurperhe. Mutta isovanhempien kuoltua tila jaettiin. Paavon setä sai tilan ja Vilppu perheineen joutui muuttamaan muualle torppariksi. Elämä muodostui kovaksi. Edessä oli puute, köyhyys ja petäjävapriikki.

Paavo ahdistuu nuoruudessaan -  onko hän tuomittu?

Paavon nuoruutta sävytti tuo kysymys kasteen liiton rikkomisesta, -kuoleman, tuomion ja helvetin pelko. Hän joutui käymään kovaa henkilökohtaista kamppailuaan etsiessään armollista Jumalaa. Näine kamppailuineen hän oli aikansa lapsi. Isä Vilppu ei siinä voinut auttaa. Paavon kysymys oli juuri tuo: Miten minun käy, jos nyt kuolen tai tulee maailmanloppu. Hän koki vain tuomiota. Hän näki kaikkialla ympärillään herätyksiä ja hurmosta ja oli kuullut kuinka laajalti ne vaikuttivat. Hän löysi tiensä herätysten pariin. Kokoukset olivat korkealentoisia ja täynnä hurmaa, mutta antoivat Paavolle vain hetken rauhan. Syyllisyys raastoi hänen mieltään. Herätyskokouksissa vaadittiin parannusta ja tehtiin ero heränneiden ja suruttomien välille. Rajan tuli olla selvä.

Oman elämän parantelu ei onnistu  

Paavo yritti päästä rajan toiselle puolelle. Hän pyrki parantamaan itseään, tekemään hyviä päätöksiä ja olemaan parempi Paavo. Mitä enemmän hän yritti, sitä tarkemmaksi omatunto tuli ja kasvoi. Hän oli noidankehässä. Hän alkoi olla hulluuden rajoilla. Ihmiset pilkkasivat häntä. Isä yritti panna poikansa peltotöihin, mutta Paavo karkasi lukemaan Raamattua tai lähti Lustigin seuroihin² (Lustig johti Telppäs-niityn kokemuksesta alkanutta herätystä).

² Seurat ovat hengellinen kokoontuminen, jossa laulut ja puheenvuorot vuorottelevat. Seuroja pidetään usein kodeissa.

Viimeisenä keinona isän täytyi piilottaa Paavon vaatteet, ettei tämä olisi päässyt juoksuilleen. Tarina kertoo, miten Paavo on levottomana istumassa sängynlaidalla koputellen kenkiensä kärkiä yhteen. Isä sanoo: "Joko susi taas lähtee juoksemaan, kun hioo kynsiään." Kun Paavo tällaisessa sieluntilassa sitten kohtasi Jyväskylässä seppä Högmanin, oli se hänelle varmasti yhtä voimakas kokemus kuin Paavalin kokemus Damaskoksen tiellä.

Paavo saa avun -  ahdistus väistyy

Paavo Ruotsalainen oli kuullut, että seppä Högman Jyväskylässä osaa auttaa sielun hädässä olevia. Paavo matkusti hänen luokseen - eikä turhaan. Heidän keskustellessaan Kristus kirkastui Paavolle ja paavalilainen ristin teologia³ koko rikkaudessaan. Helvetin tulet väistyivät hänen mielestään ja tilalle pulppusi uutta.

³ Ristin teologia korostaa sitä, että Kristus on jo kantanut syntimme ja kaiken huonoutemme ristille - ihminen pelastuu yksin uskosta. Mitkään hurmosilmiöt eivät ihmistä pelasta. Ihminen voi täysin luottaa ja turvautua Kristukseen.

Ristin teologia korostaa myös sitä, että kuten Kristuksen, myös kristityn elämään kuuluvat kärsimykset. Usko ja Kristus eivät poista kaikkia ongelmiamme ja kärsimyksiämme. Jumala ei ole siis mikään joulupukki. Kristitty saa kuitenkin uskoa, että Kristus kulkee hänen rinnallaan läpi vaikeimpienkin aikojen.

Uuden Paavon merkitys voidaankin ymmärtää vastareaktiona massaherätyksille: Paavo kulki hoitamassa niitä sieluja, jotka olivat vaurioituneet korkealentoisen uskonnollisuuden ja siihen liittyvien korkeiden moraalivaatimusten paineissa. Hän saarnasi Jumalan ristin hulluutta ja salattua Jumalaa.

Valtio pelkää -  muuttuvatko hengelliset herätykset kapinoiksi?

Aika oli levotonta kaikkialla Euroopassa ja maailmassa. Wienin kongressissa 1815 Venäjä, Itävalta ja Preussi olivat sopineet yhteisistä periaatteista, joilla pyrittiin vakauttamaan oloja. Aika Venäjällä, johon Suomi kuului, oli myös kiihkeää. Pietarissa Gossner joutui tulilinjalle. Hänet karkotettiin maasta. Gossner oli vaikuttanut syvästi mm. pappi Malmbergiin, jonka ympärille Pohjanmaan herätykset kietoutuivat. Venäjällä herätysten liepeille syntyi anarkistisia liikkeitä, jotka suuntasivat peitsensä ja kritiikkinsä valtiota ja kirkkoa vastaan. Kirkkoa ei niiden mukaan hallinnut Kristus vaan Antikristus. Oikeauskoinen kirkko oli liittoutunut väärien voimien kanssa. Lahkoista kasvoi venäläinen anarkismi, joka loi ympärilleen poliittista levottomuutta ja johti lopulta vallankumoukseen.

Herätysten leviäminen Suomessa aiheutti sen, että sekä maalliset että kirkolliset viranomaiset alkoivat yhä enenevässä määrin kiinnittää huomiota niihin. Herätyksille pyrittiin rakentamaan patoja. Konventikkeliplakaati kielsi yksityisen hartaudenharjoituksen ja siihen virkavalta nyt vetosi. Seurojen pito kiellettiin. Heränneitä syytettiin luvattomista kokoontumisista ja yhteiskuntarauhan rikkomisesta.

Seuroja ympäri maakuntaa

Seuroja jouduttiin uudessa tilanteessa pitämään salassa ja niitä järjestettiin häiden, hautajaisten ja markkinoiden yhteydessä. Heränneet vaelsivat nyt kuitenkin sinne, missä kauppiaat kohtasivat. Markkinoilta vaikutteet levisivät ympäri maakuntia. Mikkelin, Kuopion ja Kajaanin markkinat olivat suuria tapahtumia. Kansaa saattoi olla koolla jopa 15 000 henkeä. Ne olivat vuoden merkkitapauksia.

Paavo Ruotsalainen seurapenkissä.

Paavo oli yksi markkinoiden vakiovieraista. Hän lähti markkinoille hoitamaan ystäviään, kuten hän itse sanoi. Paavolla oli työhön vihkiytyneitä ystäviä joka pitäjässä ja tärkeimmissä herätyksen keskuksissa syrjäkyliä myöten. Siinä oli liikkeen organisaatio. Näihin miehiin hän piti yhteyttä henkilökohtaisin kontaktein ja kirjein. Liike verkostoitui.

Paavon tasaannuttava vaikutus

Paavon merkitystä Suomen tulevalle yhteiskunnalliselle kehitykselle ei voi yliarvioida. Myös Suomessa varauduttiin kumouksien ja levottomuuksien varalle. Sensuuriasetus tuli voimaan. Ruotsista tulevat vaikutteet otettiin suurennuslasin alle. Ruotsin rajaa ja liikennettä sinne vartioitiin tarkasti. Kaikki mahdolliset levottomuudet oli päätetty kukistaa ankarasti ja asevoimin. Suomen merkittävimpiä mielipidejohtajia mm. Snellmannia sekä pientä Kuopiota epäiltiin vallankumouksellisuuden pesäpaikaksi. Huhtikuussa kenraalikuvernööri antoi määräyksen arkkipiispalle suomalaisten valvomisesta. Me voimme asettaa kysymyksen: Mitä olisi tapahtunut ilman Paavo Ruotsalaista, ilman hänen tasaannuttavaa työtään? Ilman hänen kaltaistaan johtajaa hurmokset olisivat saattaneet synnyttää myös Suomessa erilaisia radikaaleja lahkoja, jos kansan johtajiksi olisi noussut toisenlainen mies tai miehiä, niin intensitiivistä tuo aika oli. Mikä silloin olisi ollut Venäjän reaktio, sitä voimme vain arvailla. Suomen historiaa saatettaisiin nyt kirjoittaa aivan toisista lähtökohdista käsin. Paavo oli sovittelija, hän tainnutti yltiöpäiset hurmahenget. Toisinkin olisi voinut käydä. Herätykset tasaantuivat ja jäivät kirkon sisälle. Kaikkialla ei suinkaan käynyt näin.

Paavo Ruotsalainen - kiertävä sielujen hoitaja

Paavon elämä oli yksi sisälähetysmatkaa. Kilometrejä kertyi vähintäänkin 30 000, jotkut sanovat 40 000. Hän kulki jalkaisin, kontti selässä ja pettuleipää eväänä. Hän kulki suksin, hevoskyydillä, soutaen järvien poikki, pitkospuita pitkin soiden yli etelään, pohjoisen itään ja länteen. Paavo sanoi: Minulla on suuri halu ja kiivaus reissuta.

Paavo Ruotsalainen seuramatkalla.

Paavo oli itse saanut avun Jyväskylän seppä Högmannilta. Nyt hän tahtoi auttaa muita. Hän kulki hoitamassa niitä sieluja, jotka olivat vaurioituneet korkealentoisen uskonnollisuuden ja siihen liittyvien korkeiden moraalivaatimusten paineissa. Hän saarnasi Jumalan ristin hulluutta ja salattua Jumalaa.

Paavo Ruotsalainen ja apostoli Paavali -  saman tien kulkijoita

Paavo Ruotsalainen oli todellinen "clericus vagus", kiertävä saarnamies aivan Paavalin tapaan. Molemmilla miehillä elämä jakautui kahteen toisistaan selvästi erottuvaan osaan. Paavalilla oli Damaskoksen tien kokemus ja Paavolla pajakokemus seppä Högmanin luona. Tehtäväksianto oli sama. Menneisyys takana ja uuteen istutettuna nämä molemmat Paavalit tunsivat elävänsä ylivertaista elämää, ajattelivatpa he tätä elämää ja sen kärsimyksiä tai tulevaa. Molemmissa tapauksissa he tiesivät omistavansa täyden oikeuden Kristukseen.

Kärsimykset eivät olleet vain sokean kohtalon heittämiä varjoja, vaan kärsimys johtui suoranaisesti ja suurelta osalta siitä rististä, joka heille oli annettu. Myös Paavo tunsi tämän. Seppä oli häntä neuvonut, että mikäli tämä pysyisi tiellä, hän tulisi saamaan paljon pilkkaa ja vaivaa osakseen.

Paavo Ruotsalaisen ja herännäisyyden korostukset

Herännäisyys korostaa ihmisen pienuutta suuren Jumalan, Paimenen, edessä. Heränneet puhuvat "alatien kristillisyydestä". Ihmisen tulee tyytyä olemaan syntisenä ja kelvottomana Jumalan edessä. Ihmisen tulee rauhassa odottaa ja ikävöidä Jumalan armoa. Tämän herätysliikkeen onkin sanottu hyvin sopivan suomalaiseen melankoliseen luonteeseen. Herännäisyys on arvostellut uskoontulon ja ratkaisun tekemisen julistustusta. Tärkeää on "odottava usko", eivät erilaiset kokemukset.

Elämäntavoissa herännäisyys ei ole korostanut raittiutta yhtä voimakkaasti kuin esim. rukoilevaisuus ja lestadiolaisuus. Heränneet ovat halunneet välttää sitä, että he ylpistyisivät Jumalan edessä ajatellen oman synnittömyyden johtavan pelastumiseen. Heränneet papit ja maallikot voivat siis käyttää alkoholia kohtuullisesta sekä tupakoida. Varsinkin aiemmin oli tupakointi melkoisen yleistä herännäispappien keskuudessa.

 

Videopätkä: Jaakko Löytty laulaa
blues-gospelia Paavo Ruotsalaisesta.
Tiedoston koko on n. 6 Mt

"Saarnaa synti synniks'
ja näytä sitten armon vilaus"

Gospel-musiikki Suomessa.

Teksti: Ossi Kuoppala,  (pastori, läh.siht. - Herättäjä-Yhdistys)
ja Timo Muola
Piirroskuvat: Alma He.
Animaatio: Aku Tu.
Kysymykset: Timo Muola
Nettisivun teko Timo Muola

PAAVO RUOTSALAINEN -KYSYMYKSET Mikä oli Paavo Ruotsalaisen ammatti? Millaista oli elämä Savossa Paavo Ruotsalaisen lapsuuden aikana? Millaisia hurmosilmiöitä oli Savossa noihin aikoihin? Millaista uskoa pietismi korostaa? Millainen oli ihmisten ravitsemustilanne Paavo Ruotsalaisen aikaan? Kuinka paljon Paavo Ruotsalainen luki Raamattua nuoruudessaan? Miksi Paavo Ruotsalainen ahdistui? Mitä hän pelkäsi? Mitä ovat seurat? Mitä niissä tapahtuu? Miten Paavon isä yritti viimeisenä keinona estää poikansa pääsyn seuroihin? Kuka osasi auttaa Paavo Ruotsalaista? Mistä ajatuksesta Paavo Ruotsalainen sai lohdun? Mitä ristin teologia opettaa kärsimyksestä? Miksi Venäjän valtio pyrki lopettamaan kansanherätykset? Miten valtio pyrki tukahduttamaan kansanherätykset? Miten Paavo piti yhteyttä muihin heränneisiin? Millainen oli Paavon tasaannuttava vaikutus? Kuinka monta kilometriä Paavo Ruotsalainen kulki seuramatkoillaan? Millaista uskonelämää herännäisyys arvostaa? Miten herännäisyys suhtautuu alkoholiin? Miten herännäisyys suhtautuu tupakanpolttoon?

 

TAKAISIN USKONTO SUOMESSA -SIVULLE

TAKAISIN PÄÄSIVULLE