|
Shintolaisuus ( = shinto ) on pari tuhatta vuotta vanha,
japanilaiseksi kansanuskonnoksi muodostunut uskonto. Tai toisaalta japanilaisten
asenteiden, aatteiden, tapojen ja taikauskon sekoitus.
Shintolaisuus on hyvin laaja uskonto, jolla ei ole varsinaista perustajaa.
Japanissa ihmiset ovat moniuskontoisia ja voivat harjoittaa yhtä aikaa shintolaisuutta,
buddhalaisuutta ja kunfutselaisuutta.
Näitä kaikkia uskontoja pidetään pitkälti toisiaan täydentävinä uskontoina.
( Lisätietoja: Japanin uskonnot )
Nykypäivänä shintolaisuus on osalle japanilaisista ikäänkuin elämäntapa, joka antaa suuntaa.
Tavallisille ihmiselle shintolaisuus on siis vain osa kulttuuriperinnettä.
Shintolaisuuden peruskäsitteitä
Kami: Lähes mikä tahansa voi olla kami eli jumalalolento, pyhä ja palvottu. Näin ollen
jumalten määrää on mahdoton määritellä.
Torii-portti erottaa shinto-temppelin
maallisesta elämästä ja puhdistaa sen alta
temppelialueelle saapuvat ihmiset.
Torii: Pyhäkön edustalla oleva portti, jonka muodostaa kaksi pystysuoraa pilaria,
joita yhdistää yläpäästään palkki.
Ihminen: Pohjimmiltaan hyvä, kamin lapsi. Maailmaan syntymisen tarkoitus on
esi-isien kunnioitus.
Hyvä ja paha: Pahuus ei voi olla lähtöisin maailmasta, koska maailma (niinkuin kaikki
muukin) on kamin luomaa. Shintolaisuudessa ei ole varsinaisia moraalisääntöjä,
paitsi että pahaa on se, mikä rikkoo sosiaalista järjestystä.
Pelastus: Voit pelastaa itse itsesi, eli elä hyvä elämä (sopusointu muiden kanssa jne.).
Kuolema: Kuolema on paha, tärkeintä on keskittyä uuden syntyyn.
Shintolaisuuden oppi
Shintolaisuuden taustalla on mytologialla keskeinen roolinsa. Vahvimpia piirteitä ovat
polyteismi (monijumalaisuus) ja panteismi (kaikkijumalaisuus). Vaikka shintolaisuutta
käsitellään yhtenä uskontona, shintolaisuudessa lasketaan olevan noin 155 eri suuntaa.
Moni näistä on verrattavissa japanilaisiin vanhoihin uskomuksiin, joihin kuuluu myös
amimismia (sielu-uskoa).
Shintolaisuudessa luonnon kunnioittamisella on suuri merkitys, sillä uskonnon mukaan
jumalolennot, kamit, hallitsevat luontoa ja ihmistä. Kamien lukumäärä on rajaton,
sillä esimerkiksi kuolleet esi-isät voivat muuttua kameiksi.
Japanin lipussa on aurinko.
Auringonjumalatar Amaterasu on shintolaisuuden mukaan
Japanin ja sen keisarihuoneen lähtökohta.
Shintolaisuuden pääjumala on naispuoleinen auringonjumalatar Amaterasu. Japanin keisarin
katsotaan olevan hänen suora jälkeläisensä. Keisarin palvonta on osa shintoa.
Shintolaiset pitävät arjessakin naista kutakuinkin tasavertaisena miehen kanssa.
Shintopyhäkön käsienpesupaikka
Shintolaisuudella ei ole perisyntioppia, mutta se tekee selkeän eron rituaalisesti
puhtaan ja likaisen välillä. Uskonnon mukaan ihminen pohjimmiltaan on hyvä, mutta pahuus
seuraa ulkopuolella olevista pimeyden voimista. Shintolaiset puhdistautuvatkin aina ennen
pyhäkköalueelle menemistä, sillä lähestyttäessä jumalia pidetään puhdistautumista
välttämättömänä.
Shintolaisuuden rituaalit
Puhdistus, eli ohraita, on pappien suorittama rituaali, joka poistaa mm. synnytyksestä
tai sairaudesta kertyneen epäpuhtauden. Ohrai ei kohdistu pelkästään ihmisiin, vaan
myös paikat, talot ja autotkin voidaan puhdistaa. Esimerkiksi ennen rakennustöiden
aloittamista paikalle saatetaan kutsua shintopappi, joka puhdistaa alueen
pahoista hengistä.
Kodeissa on jumalhyllykköjä eli kamindoja, joissa pidetään esimerkiksi näiden
kuolleiden esi-isien kuvia, joita sitten palvotaan jumalhenkinä.
Kamindojen edessä suoritetaan uskonnollisia seremonioita, siinä rukoillaan ja
kameille saatetaan asettaa ruokalahjoja.
Teksti: Mesi Niemelä ja Timo Muola
Kuvat Japanista: Ismo Santapukki
Japanin lippu - Timo Muola
Nettisivun teko: Timo Muola
TAKAISIN MAAILMANUSKONNOT -SIVULLE
TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE
TAKAISIN MAAILMANUSKONNOT -SIVULLE
TAKAISIN RAAMATTUNETIN PÄÄSIVULLE
|