PS 4 -opinto-
jakson
tiivistetyt asiat

uusi ops 2021

fear expression  eli pelon ilme.  Googlen kuvahaku

anger expression  eli vihan ilme.  Googlen kuvahaku

happiness expression
eli onnellisuuden ilme.  Googlen kuvahaku

sadness expression
eli surun ilme.  Googlen kuvahaku

repulsion expression
eli inhon ilme.  Googlen kuvahaku

surprise expression
eli yllätyksen ilme.  Googlen kuvahaku

paul ekman faces, Googlen kuvahaku

esimerkiksi vauvan kokonaisvaltainen pahan olon ilmaisu (kädet ja jalat viuhtovat, rääkyminen...) aikuisen suru voi olla täysin näkymätön

Esimerkki 1.
kiintymys ”liimaa” lapsen ja hänen vanhempansa yhteen

Esimerkki 2.
pelko ”taistele tai pakene” -reaktio = elimistön monenlainen fysiologinen aktivoituminen äärimmäiseen voimanponnistukseen

Esimerkki 1.
rakastuminen kaikki nähdään ”vaaleanpunaisten silmälasien” läpi, eli ihminen ajattelee kaikkien asioiden olevan hyvin

Esimerkki 2.
masennus ”mustat silmälasit” eli kaikki nähdään pahana tyyliin "maailmassa on kaikki huonosti",
”ei minusta kukaan välitä”

1. ELIMISTÖN FYSIOLOGINEN AKTIVOITUMINEN
         sydän hakkaa,
         punastuminen,
         itku...
   
   
2. TIEDOLLISET eli KOGNITIIVISET TEKIJÄT
   
   1. Ihmisen tilannearvio, onko tilanne uhkaava vai ei,
   2. Tilanteen tulkinta
      esimerkiksi miksi sydämeni hakkaa?
      Olenko pelästynyt vai rakastunut?
      
      
3. RUUMIILLISET ILMAISUT
   ilmeet, eleet, liikkeet, äänensävy...
   
   
4. TOIMINTA eli REAKTIOT
   lähtee pois, menee luokse, halaa, ottaa syliin, lyö...

Tunnetaulukko-pohja eli eri tunteiden komponentit. Täytä taulukko!

Emotion table in English,  translated by Google Translator

Emotion table in German,  translated by Google Translator

Tunnetaulukko osittain täytettynä

Emotion table partially filled in English,  translated by Google Translator

Emotion table partially filled in German,  translated by Google Translator

                 

Tunneteoriat - miten tunne syntyy?
s. 29-34

THEORIES OF EMOTION

1. Ulkoinen ärsyke,
   esimerkiksi sanat, jotka kuullaan
      
2. Elimistön fysiologiset reaktiot,
   esimerkiksi sydän hakkaa, itku
      
3. Fysiologisten muutosten tiedostaminen ja arviointi,
   ”minä itken”
      
4. Tunteen kokeminen
   ”olen surullinen”

1. TIETO eli kognitio ruiskeen vaikutuksesta (tiesikö vai eikö tiennyt)
   
   Adrenaliini voi aiheuttaa sydämen tykytystä, käsien ja lihasten vapinaa, hikoilua (ns. kylmän hiki), levottomuutta, pahoinvointia ja päänsärkyä.
   
   
   
2. FYSIOLOGISET MUUTOKSET, jotka adrenaliini aiheutti
   
   
   
3. SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ
   
   
   • raivostunut valekoehenkilö raivo
     
     
   • iloinen valekoehenkilö
     ilo

1. Ensin ihminen arvioi hyvin nopeasti, onko tilanne uhkaava.
   
   
2. Muu kognitiivinen arvionti tilanteesta ja omista fysiologisista reaktioista tulee hieman myöhemmin.

Fysiologinen aktivoituminen
tunne

PHYSIOLOGICAL ACTIVATION INFLUENCING EMOTIONS

esimerkiksi sydämeni hakkaa ja vieressäni on vastakkaisen sukupuolen edustaja    olen siis ihastunut

Ilme tunne

FACIAL EXPRESSION INFLUENCING EMOTION

• ilmeen vaikutusta tunteeseen on tutkittu mm. ns. kynätutkimuksella, jossa koehenkilöt arvioivat huumorisarjakuvien hauskuutta.

Tutkimuksen tekivät Strack, Martin ja Stepper vuonna 1988.

Koehenkilöt oli jaettu kolmeen ryhmään:

1. Kynä oli hampaiden välissä,
   jolloin suun reunat vetäytyivät taakse   =  HYMY
   
   
2. Kynä oli huulien välissä,
   jolloin ilmeet olivat mahdottomia   =  ILMEETTÖMYYS
   
   
3. Kynä oli kädessä (ns. nollavertailuryhmä)

Tutkimustulos:

• Hauskimpina sarjakuvia pitivät ne, joilla oli kynä hampaiden välissä
  eli joilla kynä oli vääntänyt suun hymyyn.
  
  
• Toiseksi hauskimpina sarjakuvia pitivät ne, joilla oli kynä kädessä.
  Eli joiden ilmettä ei muutettu (ns. nollavertailuryhmä).
  
  
• Vähiten hauskoina sarjakuvia pitivät ne, joilla oli kynä huulten välissä eli joiden suu oli pakotettu ilmeettömyyteen.

Eli tutkimustulos vahvisti sen, että ilme vaikuttaa tunteeseen.

FYSIOLOGINEN AKTIVOITUMINEN		TUNTEEN SYNTY, TUNNE
KOGNITIIVINEN ARVIOINTI
YMPÄRISTÖN VIHJEET
ILME

Omiin tunnetiloihin vaikuttaminen

INFLUENCING YOUR OWN EMOTIONS

Käytännön ohje

• kuten edellä kerrottu ns.

Esimerkkejä:
1. Jos sinun pitää johtaa ja hallita, ota ns. voima-asento: seiso tukevasti kahdella jalalla, pidä hyvä ryhti ja nosta leuka ylös.
Katsele rauhallisesti ihmisiä silmiin. Jos se tuntuu pelottavalta, katso ihmisiä otsaan. He eivät huomaa eroa, mutta tilanne voi olla sinulle helpompi.
Asennon lisäksi puhu rauhallisella ja matalalla äänellä.
Näin sinulle itsellesi syntyy jämäkkä tunnetila, jossa ihmisten hallinta onnistuu.

2. Jos olet ollut surullinen tai alakuloinen ja haluat itsellesi iloisemman tunnetilan, ala ottaa iloisia ilmeitä ja asentoja
(ja ala miettiä myönteisiä ja iloisia asioita).

Tunteiden selittäminen eri koulukuntien mukaan

EXPLAINING EMOTIONS BY DIFFERENT SCHOOLS OF PSYCHOLOGY

SCHOOLS  =  MAJOR THEORIES

PSYKOLOGISET KOULUKUNNAT:
(LINKIT VIEVÄT PS 5 -SIVULLE)
- Psykoanalyyttinen koulukunta
- Oppimisteoreettinen koulukunta
- Humanistinen psykologia
- Kognitiivinen koulukunta
- Evoluutiopsykologia

• suuttumus ja viha
       
        taisteluhalukkuus ja
        taistelukyky
  
  
• pelko
       
        uhan tunteminen ja pako
  
  
• kiintymys
       
        vanhemmuus
        vauvoista huolen pitäminen
        lapsista huolen pitäminen
        toisista huolen pitäminen
  
  
• inho
       
        välttäminen,
        pilaantuneen ja saastaisen
        välttäminen

Emotionaalisten häiriöiden aiheuttamat kognitiiviset vinoutumat

COGNITIVE BIASES CAUSED BY EMOTIONAL ISSUES / TROUBLES

  itselle kielteisten asioiden ylikorostus:

Esimerkiksi:

"Kaikki menee huonosti"

"Ei minusta kukaan välitä"


  muistivinoutuma: menneisyydestä muistetaan vain itselle huonoja asioita

uhkaavien asioiden voimakas ennakointi pienistäkin asioista

Esimerkiksi:

"En uskaltanut lähteä ulos, kun naapuri tuli portaissa vastaan"

pahoja asioita ei havaita/tiedosteta ja hyvät asiat havaitaan ylikorostuneesti.
Kaikki asiat tulkitaan voimakkaasti myönteisessä valossa.

Esimerkiksi:

"Kaikki on maailmassa aivan hyvin"

"Rakkaassani ei ole mitään vikaa"

Tunteiden kokeellinen tutkiminen

THE EXPERIMENTAL STUDY OF EMOTIONS

s.

1. Behavioristi John B. Watson
   (behaviorismi korosti oppimista)
   pikku Albert -kokeet
          
   pelon oppiminen, klassinen ehdollistuminen
   (linkki PS 1 -nettisivulle)
   

   little albert experiment.  Googlen kuvahaku
   

   
   
2. Harry Harlowin apinanpoikaskokeet
   osoittivat, että rakkaus ja kiintymys ovat synnynnäisiä
   

   harry harlow monkey experiment.  Googlen kuvahaku
   

   
   
3. Antonio Damasio
   aivosyöpäpotilas Dave, jolle tehtiin aivoleikkaus. Jouduttiin poistamaan tärkeä tunnealue aivoista eli oikean aivopuoliskon etuosa.
   Leikkauksen jälkeen Dave oli tunnetasolla kuollut, esimerkiksi ei antanut vaimon koskea itseään. Seurauksena oli avioero.
   Hänen älykkyytensä ei heikentynyt ja hän jatkoi työtään psykologina.
   
   

Tunneäly

EMOTIONAL INTELLIGENCE

s. 41-44

Jotta tunteet eivät olisi vain jokin iso musta möykky ihmisen sisimmässä ("mua ketuttaa!!!"), vaan ihminen osaisi tunnistaa ja erotella niitä:
- minua harmittaa se juttu, kun...
- minua pelottaa se, että...
- olen pettynyt siihen ystävääni...

esimerkiksi keskustelulla muiden kanssa

Vrt. Aspergerin syndroomassa vaikeus ymmärtää muiden tunteita.

Aspergerin syndrooma on lieväasteista autismia eli autismin kirjoon kuuluva lievä muoto.

• kommunikaatio
  
  
• ristiriitojen eli konfliktien hoitaminen

1. Intrapersoonallinen tunneäly
   = persoonan sisäinen tunneäly
   
   esimerkiksi
   
   • omien tunteiden tunnistaminen
     
     
   • omien tunteiden työstäminen
     
     
   • itsensä motivoiminen ja itsearvostus
     
     
2. Interpersoonallinen tunneäly
   = persoonien välinen eli ihmissuhteissa ilmenevä tunneäly
   
   esimerkiksi
   
   • toisten tunteiden tunnistaminen
     
     
   • kyky kommunikaatioon
     
     
   • ristiriitojen eli konfliktien hoitaminen
     
     

Dvd: FFI eli tappava periytyvä unettomuus
(Fataali Familiaarinen Insomnia)
= kykenemättömyys nukkua lopulta tappoi

FFI:n syynä on massiivinen hermosolujen kuoleminen talamuksessa.
      Kuva: Aivot yläviistosta.
      Talamus näkyy kuvassa violettina.

Unen riistoa käytetään kidutuskeinona.

Aiemmin oli Guinnesin ennätysten kirjassa valvomisennätyksiä, mutta ne lopetettiin, kun tajuttiin, että liika valvominen voi tappaa.

Sigmund Freud:
Unet ovat kuninkaantie piilotajuntaan.

HOW DO BRAINS COPE SLEEP DEPRIVATION?

1. Aivot alkavat sammuttaa sillä hetkellä tarpeettomia aivojen osia.

   Dvd:n dokumentissa näytettiin, että univajeisten koehenkilöiden piti pitää yhden minuutin kiinni narusta, jossa kananmuna oli kiinni.
   Valvomisen puolessavälissä yksi kolmesta pudotti munan ja valvomisen lopussa kaksi kolmesta pudotti munan.

2. Mikrounet:
   unen puutteessa aivot nukahtavat pieneksi ajaksi.
   Mikrounien kesto on ½-10 sekuntia.
   

   Esimerkki mikrounesta:
   Niin sanottu "pilkkiminen":
   eli silmät painuvat kiinni, pää kääntyy alaspäin ja leuka painuu kohti rintaa ihmisen nukahtaessa.
   Ja muutaman sekunnin kuluttua ihminen herää, avaa silmänsä
   (usein apposen ammolleen)
   ja nostaa päänsä ylös.

3. Lopulta ihminen nukahtaa ihmisen voimatta estää sitä.

WHY SLEEP IS VITAL?

• aivojen kemiallinen tasapaino palautuu
  
  
  1. Hermosoluista poistuu kuona-aineita.
     
     
  2. Aivojen pesujärjestelmä on erityisen aktiivinen.

     Aivojen verisuonten pumppausliike.

     
     
• oppimiseen liittyvät muutokset tapahtuvat aivoissa (esimerkiksi synapseissa) (REM-unen aikana)

WHY DO WE HAVE DREAMS?

Evoluution aikana on ollut tärkeää, että ihminen ei yöpimeällä lähde ulos hortoilemaan petojen ulottuville.
Pikemminkin ihminen haluaa jäädä katsomaan unia, eli ihmisen sisäisiä virtuaalisia elokuvia.

Freud: Unet ovat toiveita ja pelkoja symbolisessa muodossa.
(Freudin unien tulkinta eli psykoanalyyttinen unien tulkinta).

PHACES OF SLEEP

1. Kevyt uni, ykkösvaihe
   
   
   • ihminen luulee olevansa yhä hereillä
     
     
   • ihminen reagoi ulkoisiin ääniin enää satunnaisesti
     
     
   • palautuminen alkaa
     
     
   • noin puolet unesta on kevyttä unta
     
     
2. Kevyt uni, kakkosvaihe
   
   
   • hieman syvempi kevyt uni
     
     
   • palautuminen jatkuu
     
     
3. Syvä uni
   
   
   • täydellisen rentoutumisen tila, jossa syke on matala ja hengitys syvää
     
     
   • isoja, mutta hitaita aivoaaltoja
     
     
   • aivojen hapenkulutus vähenee jopa puoleen
     
     
   • aivot lepäävät ja tietojen oppiminen tehostuu
     
     
   • noin 25 prosenttia aikuisen yöunesta on syvää unta
     
     
4. Syvä uni
   
   
   
5. REM-uni
   
   
   • unien näkeminen
     
     
   • aivosähkökäyrä EEG muistuttaa valveilla olevien aivojen EEG:tä
     
     
   • aivojen hapenkulutus nousee
     
     
   • nopeat silmien liikkeet
     (REM = Rapid Eye Movement)
     
     
   • aivot järjestävät päivän tapahtumia ja tallentavat harjoiteltuja taitoja ja opiskeltuja tietoja.
     Näemme mielikuvia ja unia, mikä on mielenterveyden kannalta tärkeää.
     Oppimiseen liittyvät muutokset tapahtuvat aivoissa
     eli aivot käsittelevät ja tallentavat erityisesti opittuja taitoja.
     
     
   • noin 20 prosenttia aikuisen yöunesta on REM-unta
     
     

• aivorungon RAS eli aivoverkosto vie ihmisen unitilaan ja herättää ihmisen
  

  RAS =
  Retikulaari (eli verkkomainen)
  Aktivaation
  Säätö
  

        Kuva: Aivojen_halkileikkaus.
        RAS näkyy kuvassa alinna.
  
  
• talamus:
  talamus on aivojen viestiliikenteen keskus, jonka kautta kulkee aistitieto ylös aivokuorelle ja
  motoriset käskyt aivokuorelta ympäri vartaloa
  (FFI-sairaudessa talamuksen hermosolut kuolevat)

STRESSI
s. 56-67

STRESS

• stressiä syntyy kaikissa sopeutumista vaativissa tilanteissa; erityisesti, jos vaatimukset ja omat mahdollisuudet eivät ole tasapainossa


• stressitilaan liittyy sympaattisen hermoston aktivaatio alunperin stressitila valmisti elimistön "taistele tai pakene" –tilanteeseen

Stressitilanteessa erittyviä hormoneja ovat adrenaliini ja kortisoli.

Eli ihmisen stressitila saadaan selville mittaamalla veren adrenaliini- ja kortisolipitoisuudet.

• jako stressin syyn mukaan:

1. Itseaiheutettu stressi
   eli ihmisen omat tulkinnat aiheuttavat stressitilan.
   
   
2. Tilanteen aiheuttama stressi

Jako ei ole täysin puhdas, vaan jokaiseen tilanteeseen liittyy sekä tilannetekijöitä että omia tulkintoja.

• stressi voi olla hyvää tai huonoa:

1. RASKAS STRESSI

• liian suuret vaatimukset, esimerkiksi työssä tai opiskelussa
  
  TAI
• liian pienet vaatimukset = yksitoikkoinen työ tai elämä
  esimerkiksi vangit, yksinäiset vanhukset, työttömät
  
  

2. ILOINEN STRESSI

• vaatimukset ovat korkeat, mutta sopivat, esimerkiksi kapellimestarit, tieteilijät, yrittäjät…
  
  
• vaatimukset tulevat ihmiseltä itseltään

• stressipuskurit:

1. Ihminen itse hallitsee työtään ja pystyy vaikuttamaan siihen.
   
   
2. Sosiaaliset suhteet.

• pitkittynyt stressi johtaa sairauksiin, koska sympaattisen hermoston aktivaatio on tarkoitettu vain lyhytaikaisia voimanponnistuksia varten (tyyliin ”taistele tai pakene”),

esimerkiksi syöminen stressattuna voi johtaa ongelmiin ( jopa vatsahaava)

liikunta purkaa sympaattisen hermoston aiheuttaman aktivaatiotilan



Stressitilan vaiheet

1. Hälytysvaihe
   
   stressi pyritään poistamaan joko ympäristöä tai omaa toimintaa muuttamalla
   
   
   
2. Vastustusvaihe
   
   fysiologiset muutokset rasittavat jo selvästi elimistöä
   
   
   
3. Uupumisvaihe
   
   elimistö on ajautunut ylirasitustilaan sairauksia: sydänsairaudet, vatsahaava, aivosolujen tuho…
   
   epätoivoisia, jopa järjettömiä stressin poistamisyrityksiä